erikokoiset ledlamput

Perinteisesti pienitehoisella led-lampulla on saatu aikaan kelmeä yövalaistus käytävään tai portaikkoon, mutta uusien tehomallien väitetään kilpailevan jo hehkulankalamppujen kanssa samassa sarjassa. Keräsimme ryhmän kohdevalaisimen led-lamppuja ja tarkastimme, kestääkö väite päivänvaloa.

Voimakkaan yleisvalon aikaansaamiseen ledit ovat ainakin vielä tehottomia ja turhan arvokkaita. Parhaimmillaan led-tekniikka on nyt tavallisessa kohdevalaistuksessa.

Tasomaisen led-elementin lähettämä valo suuntautuu jo luonnostaan vain yhteen suuntaan ja ledin sisäisestä rakenteesta johtuen valokeila on kapea. Tällainen valolähde soveltuu hyvin kohdevaloon, jonka valokeila on muutenkin rajattu ja valonvoimakkuus keilan ulkopuolella lähes olematon.

Asunnon valaistuksessa on hyvä huomioida erilaisten valaistusten tarpeellisuus. Asumisviihtyvyys lisääntyy, kun huoneessa on riittävä yleisvalaistus ja sen lisäksi oleskelu- ja työpisteisiin sijoitettuja kohdevaloja.

Ja valaistusta täällä pohjolassa tarvitaan pimeänä aikana käytännöllisesti melkein koko vuorokauden ajan, jolloin kohdevalojen energiatehokkuus tuo myös säästöä sähkölaskuun.

Parantuneet mallit

Useat alkukauden led-lamput lakkasivat loistamasta jo muutaman tuhannen käyttötunnin jälkeen. Pitkäikäisiksi ja energiaa säästäviksi mainostetut lamput aiheuttivat näin vain ison loven kukkaroon.

Osan led-lamppujen ongelmista aiheutti väärä sijoituspaikka. Vanhempien led-lamppujen avonainen rakenne ei estänyt kosteutta kertymästä piirilevylle ja tunkeutumasta led-elementin sisään.

Tuhoisaa lampulle on vesi, joka tiivistyy kotelon sisälle ulko- ja kosteissa tiloissa. Rikkoutumisia aiheutti myös lampun lämpötilan nousu, joka vaikutti rungon sisällä olevaan virtalähteeseen ja ”vanhensi” myös itse led-elementtiä.  Lampun elinikä jäi väistämättä luvatusta kymmenestä vuodesta.

Uusissa led-lampuissa on selvästi kiinnitetty enemmän huomiota lämpötilan vakauttamiseen ja suojaukseen. Lamppujen sisältämät teholedit ja virtalähde jäähdytetään isolla alumiinirivoituksella. Myös itse led-elementit voivat parhaimmillaan olla täysin kaasu- ja kosteussuojattuja.

Mittauksilla varmistettua

Tarkoituksemme oli selvittää mittauksilla lamppujen keskinäisiä eroja ja verrata niitä verrokkina mukana olevaan hehkulamppuun. Lamppujen valo-ominaisuudet mitattiin Minoltan värilämpötilamittarilla, jonka avulla saatiin tietoa lamppujen valovoimakkuuksien ja värilämpötilojen eroista.

Tämän takia mittaukset tehtiin mahdollisimman käytännönläheisesti heijastamalla lampunvalo kahden metrin etäisyydellä sijaitsevaan valkoiseen kankaaseen, ja tutkimalla valoa keilan keskeltä.

Luminenssi eli valovoima kohtisuoralla pinnalla on ilmaistu cd/m&³2;. Kirkkain valo oli Bltc Par30 -lampussa, joka vastaa lähes 80-wattisen halogeenilampun tehoa. Himmeämmät moniled-lamput jäivät selvästi vertailukohtana olevan 40 watin Osram Spot R50:n varjoon ja soveltuvat lähinnä yövaloiksi.

Lampun ottaman sähkötehokulutuksen tarkkailuun käytettiin tehomittaria ja jännitemittaria. Säätämällä verkkojännitettä voitiin tarkistaa lampun valotehon riippuvuus jännitteestä. Mittauksissa havaittiin, että ilmoitetut tehokulutuslukemat eivät aina vastanneet todellisuutta.

Tutkimuksemme osoittivat, että tavallisen hehkulampun korvaaminen vähävirtaisella led-lampulla on jo harkinnan arvoista – ainakin kohteissa, joissa tarvitaan pitkäikäistä ja ”kylmää” valoa.

Ostajalle tulisi antaa lisää puolueetonta tietoa led-lampun todellisesta valotehosta ja sähkönkulutuksesta. Varsinkin kun siirtyminen uuteen led-tekniikkaan on vielä perinteisiä hehkulamppuja huomattavasti kalliimpaa.

Lue aiheesta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 8/08, joka ilmestyy 10.12.