Suomalaiskodeissa jynssätään pintoja tarpeettomasti, voimaperäisesti ja väärillä välineillä. Turhan hankaamisen tekemiä tuhoja tehostetaan lotraamalla liikaa puhdistusaineita ja runsaasti vettä.

”Pintoja kuluttavaa ja vaurioittavaa hankausta ja jynssäystä ei tarvita, jos kodissa siivotaan säännöllisesti. Liiallinen veden käyttö ja puhdistusaineiden yliannostelu ovat pintamateriaalien pahimmat viholliset”, korostaa
laitospalvelupäällikkö Erja Suikkanen. Hän on ollut muun muassa SSTL Puhtausala ry:n Kotisiivous-kouluttajana, kirjoittanut aiheesta kirjan Puhdas koti – siisti juttu ja toimi Sillä Siisti -tv-ohjelman toisena vetäjänä.

Aina ei tarvita puhdistusaineita lainkaan. Pelkkä mikrokuitupyyhe toimii hienon huonepölyn poistamisessa. Mikrokuitupyyhe ja vesi riittävät hyvin, jos pinnoille on päässyt vain vähän ja helposti poistettavia tahroja. Sama toimii myös lasipintojen pyyhinnässä. Rasvalian tai noen poistamiseen Suikkanen suosittelee käyttämään myös puhdistusainetta.

Kemikaaleja suihkautetaan pinnoille miettimättä ja tavan vuoksi, vaikka pinttyneeseenkin likaan tepsisi mekaaninen puhdistus. Mekaniikalla tarkoitetaan lihasvoiman tai koneen käyttöä eli esimerkiksi pyyhintää, hankausta ja pesua.

Kotiin vain vähän kemikaaleja

”Kotisiivoukseen kannattaa hankkia mahdollisimman suppea valikoima kemikaaleja. Neutraali tiskiaine sopii ylläpitosiivoukseen ja ikkunanpesuun. Yllä­pitosiivoukseen sopivat myös heikosti emäksinen yleispuhdistusaine ja wc:n puhdistusaine”, neuvoo Suikkanen.

”Perusteellisempaan siivoukseen käy emäksinen aine ja mahdollisten saostumien poistoon hapan puhdistusaine. Aivan pH-asteikon ääripäitä tulee välttää kotisiivouksessa. Höyrypesin on hyvä kemikaaliton vaihtoehto pinnoille, jotka kestävät kuumaa höyryä.”

Ammattilaisen mukaan desinfioivia aineita ei tarvitse käyttää normaalitilanteessa ja päivittäin kotioloissa. Jos perheessä on vatsatauti ja eritteitä on päätynyt pinnoille, pinnat voi silloin puhdistaa desinfioivalla aineella.
Jos siivouskemikaali vaikuttaa tehottomalta tiettyyn likaan, tekisi mieli lisätä sekaan toista ja tehokkaampaa. Huono idea. Siivouskemikaaleja ei saa sekoittaa keskenään. Tuote voi olla turvallinen sellaisenaan, mutta toisen kanssa yhdessä syntyykin epäterveellisiä kemiallisia reaktioita.

Haitallisia yhdistelmiä

Normaalissa kotisiivouksessa kloorista koituu enemmän haittaa kuin hyötyä. Saunan pesussa hypokloriitin käyttöä olisi hyvä välttää kokonaan, ellei kyseessä ole esimerkiksi hyvin likaisen saunan muuttosiivous. Hypokloriitti imeytyy puupintoihin, joista haitallisia kloorikaasuja vapautuu hengitysilmaan saunaa lämmitettäessä. Samasta syystä kloori­pitoisia aineita saa käyttää vain viileään veteen. Reilu laimennussuhde on suositeltava.

Klooripitoisia puhdistusaineita ei saa käyttää yhdessä happamien aineiden, kuten wc-puhdistusaineiden, etikan tai sitruunahapon kanssa. Saunan pesuhuoneessa kalkkitahrojen kimppuun ei siis käydä sitruunahapon avulla klooripesun yhteydessä.

Esimerkiksi kloriitti ja ammoniakki muodostavat yhdessä kloramiinia, joka on silmiä poltteleva, yskittävä ja hengitysvaikeuksia aiheuttava kaasu. Kloriitin ja alkoholipohjaisen desinfiointiaineen yhdistelmästä syntyy kloroformia, joka tuulettamattomissa tiloissa vie tajun.

Siivoukseen tarkoitetut suihkekemikaalit ovat suosittuja. Jos suihkekemikaalista on tullut kotisiivouksen ensisijainen perusväline, omia siivoustapoja olisi hyvä tarkastella kriittisesti.

Lue lisää:

Työtehoseura testasi siivousvälineet

Millainen imuri sinulle sopii? 10 vinkkiä pölynimurin valintaan

TM Vertailu: Johdottomat varsi-imurit

TM Testi: Yleiskäyttöön soveltuvat mikrokuituliinat

TM Vertailu: Uudet robotti-imurit ovat edeltäjiään kehittyneempiä

Siivouskemikaalien pH:t haltuun

Marketin hyllyssä on metrikaupalla siivouskemikaaleja. Tärkein tieto löytyy tuoteselosteesta. Kotona on karkeasti ottaen kolmenlaista likaa: peruslikaa, rasvalikaa sekä kalkki-, ruoste- ja virtsa­kivisaostumia. Niihin valitaan pH-arvoiltaan erilaiset kemikaalit: neutraali, emäksinen ja hapan. Käyttöohje kertoo, pitääkö ostoskoriin napata samalla mukaan suojahanskat.

Neutraalit: pH 6–8
Mietoja aineita viikkosiivoukseen ja käsiastianpesuun. Yleensä turvallisia käyttäjälle ja pinnoille.

Heikosti emäksiset (pH 8–10)
Yleisimpiä käytössä olevia siivousaineita, myös pinttyneeseen likaan.

Emäksiset (pH 10-11) ja vahvasti emäksiset (pH 11–14)
Voimakkaita konetiskiaineita ja rasvalikaan tepsiviä aineita. Huomioi huuhteluvaihe, aineita ei jätetä pinnoille. Kaikki pinnat eivät kestä korkeaa pH:ta, esimerkiksi alumiini voi tummua.

Heikosti happamat (pH 6-5), happamat (pH 5–2) ja vahvasti happamat (pH 2–0)

Saostumien, esimerkiksi ruosteen, kalkin ja virtsakiven poistoon. Kaikki materiaalit eivät siedä hapanta pH:ta, esimerkiksi laattasaumaukset, metallit ja kivipinnat voivat syöpyä. Aineet voivat syövyttää ihoa, joten suojakäsineet käteen! Happamista aineista voi haihtua haitallisia happoja, joten tilan tuuletus on tärkeää.