Perinteinen kaupunkirakentamismalli ei enää istu kaikkien ihmisten toiveisiin. Muuntojoustavuus tuo asuntoihin ja asumiseen pidempää elinkaarta, ja loft-asuminen iskee juuri tähän tarpeeseen. Arkkitehdin mukaan kaikki eivät halua ahtautua samanmallisiin kolmioihin ja neliöihin.

”Nykyihmiset on opetettu tyytymään kerrostaloasumisessa valmiiseen muottiin”, toteaa arkkitehti Pia Ilonen Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallista.

Vuosikymmeniä samankaltaisena jatkunut asuntorakentaminen ei enää kuitenkaan vastaa ihmisten muuttuviin tarpeisiin ja erilaisiin perhemalleihinin. Nämä seikat sekä asumisen korkea hinta luovat nykyrakentamiselle  muutospaineita. Huonemäärän lisäksi asukkaalla on tällä hetkellä usein hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa kotinsa muihin ratkaisuihin.

”Sodanjälkeisen tehokkaan kerrostalorakentamisen myötä ihmiset vieraannutettiin siitä, että he pääsisivät itse vaikuttamaan asuntonsa ratkaisuihin. Kolmiot ja neliöt rakennettiin hyvin samalla mallilla”, arkkitehti Pia Ilonen toteaa.

Nykypäivän asuntomarkkinoilta on hänen mukaan puuttunut kaupunkiasumisen malli, joka mukautuisi asujien erilaisiin tarpeisiin ja muuttuviin elämäntilanteisiin.

”Tavanomainen rakentaminen täyttää varmasti vielä monen toiveet. Mutta on kasvamassa ajatus, että halutaan itse tehdä. On monenlaisia perheitä, ja koti halutaan tehdä itselle sopivaksi. Asunnon halutaan myös kestävän aikaa esimerkiksi perhetilanteen muuttuessa, Ilonen korostaa.

Yhteiskunta määrittää raamit rakentamiselle

Kaupunkirakentamisessa kyse on myös hyvin pitkälle kaupunkisuunnittelusta ja kaavasta. Yhteiskunta määrittää raamit, joiden puitteissa kaupunkirakentamista toteutetaan.

”Asuntotuotanto on vuosien aikana aika vähän uudistunut. Vaikka kaupunkisuunnittelun prosessit ovat hitaita ja monimutkaisia, ne kuitenkin vaikuttavat hyvinkin konkreettisesti asuinympäristöömme. Monia hyviä tavoitteita hukkuu matkan varrella. Tämä näkyy esimerkiksi kauppakeskuskeskustelussa: suunnitteluihanteissa ja myös ihmisillä on ajatus pienistä lähikaupoista, mutta silti isoja kauppakeskuksia rakennetaan jatkuvasti. Haasteena on, miten kaupunkilaisten toiveet ja toimiva kaupunkirakentaminen saadaan oikeasti toteutumaan”, Aalto yliopiston rakennetun ympäristön laitoksen johtava tutkija Aija Staffans pohtii.

Yksilöllistä ja muuntojoustavaa

Yksi valinnanvapautta tuova rakentamisen ja asumisen tapa on uusloft. Se sallii asukkaan toteuttaa raakatilasta omia tarpeitaan vastaavan kodin. EKE-Rakennus toteuttaa parhaillaan Helsingin Kruunuvuorenrantaan uusloft-kohdetta, jossa asukas saa viisi metriä korkean raakatilan. As Oy Helsingin Harkko on jo viides EKE:n rakennuttama loft-asuinkerrostalo.

”Uusloft-konsepti on osa strategiaamme. Yksilölliset tarpeet huomioiva rakentaminen on saanut paljon positiivista palautetta ja sille on selkeä tarve. Asuntotuotanto on ollut aika vaihtoehdotonta, ja asuntoja toteutetaan  yleensä standardiajattelulla. Tulemme jatkossa kehittämään loft-konseptiamme entistä enemmän kohderyhmälle, joka haluaa asumiselta tavallista enemmän”, EKE-Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Tea Ekengren-Saurén sanoo.

Loft-asunnon voi halutessaan pitää yhtenäisenä tilana tai rajata väliseinillä tarvittavan määrän huoneita. Parven avulla kodin neliömäärää saa nostettua merkittävästi.

Yksilöllisen toteutuksen lisäksi uusloft muuntautuu asukkaiden eri elämäntilainteisiin. Väliseinien avulla esimerkiksi perheeseen syntyvälle lapselle on tarvittaessa helppo luoda huone olemassa olevaan asuntoon.

”Olisi hyvä, että asuntoihin saadaan elinkaaren mahdollistamaa joustoa. Se että asunto kestäisi aikaa ja erilaisia vaiheita, on äärimmäisen tärkeä kysymys nyt kun asuntokeskustelu käy kuumana. Ihmiset viihtyvät samoilla alueilla – muuttaminen ei ole sosiaalisesti kestävää, Staffans pohtii.