Olki, hamppu, savi, luonnonkivi, kalkki, juutti, pellava ja muut luonnolliset rakennusmateriaalit ovat yleistyneet monissa Euroopan maissa pientalojen rakentamisessa. Suomessa luonnolliset rakennusmateriaalit herättävät kiinnostusta myös siksi, että vaatimukset ympäristöystävällisempien rakennusmateriaalien ja tuotteiden käyttämisestä lisääntyvät tulevaisuudessa:

”Niiden elinkaaren vaikutuksia ympäristöön on alettu miettiä yhä enemmän”, eko-arkkitehti Kati Juola-Alanen The Natural Building Company Oy:stä kertoo.

”Homekoulut ja muut pahasti vaurioituneet rakennukset, joista joudutaan siirtymään väistötiloihin saavat kuluttajatkin miettimään sisäilmaan liittyviä ongelmia.”

Hiilijalanjäljen kokoa pohditaan nyt monella taholla. Rakennusteollisuus kuormittaa omalta osaltaan ympäristöä. Siksi uusille, innovatiivisille rakenneratkaisuille ollaan Juola-Alasen mukaan yhä avoimempia.

”Teemme tällä hetkellä niin paljon pientaloja luonnonmukaisista materiaaleista kuin ehdimme”, hän kertoo.

Olkielementtejä seinään

Puurunkoinen talo, jossa on käytetty puun lisäksi vain muita luonnonmukaisia materiaaleja, on Juola-Alasen mukaan määräysten mukainen, energiatehokas ja tiivis.

Olkielementin käyttöä seinän eristeenä hän pitää erittäin ekologisena ratkaisuna.

”Elementeissä käytettävä olki on maatalouden ylijäämätuote, jossa on samoja ainesosia kuin puussa. Olkielementissä on myös ilmaa, siksi sen eristävyys on hyvä. Olkielementtieriste on 40 senttimetrin paksuinen, standardoitu tuote.”

Savi kiinnostaa

Taloa remontoitaessa pienilläkin asioilla voi Juola-Alasen mukaan vaikuttaa sisäilmaan.

”Esimerkiksi 3,5 senttimetrin paksuisella savella rapattu seinä vaikuttaa myönteisesti sisäilman laatuun, koska savi imee liiallista kosteutta ja luovuttaa sitä huoneilmaan kosteusmäärän laskiessa normaalitasolle.”

”Eräässä koulussa oli sisäilmaongelma. Se johtui siitä, että lattiassa muovimaton alla, betonilaatan päällä muhi kosteusvaurio. Poistimme muovimaton ja hioimme vaurioituneen kerroksen betonilaatan pinnasta pois. Tilalle valoimme savilattian, koska savi päästää kosteuden läpi eikä se jää muhimaan tiiviiden kerroksien väleihin,” Juola-Alanen kertoo.

Savi on kiinnostava materiaali, josta on saatavilla monia standardoituja tuotteita, esimerkiksi savitiiliä, -maalia ja -laastia.

Viime keväänä savirakentamisen taitajia alettiin kouluttaa Raision seudun koulutuskuntayhtymässä Rasekossa: noin 1,5 vuotta kestävän savirakentajan koulutuksen aloitti 12 opiskelijaa.

Sisäilmaan vaikuttavat monet asiat

Kati Juola-Alasen perheen talo on rakennettu luonnon materiaaleista.

”Kotona tuntuu hyvältä ja turvalliselta, koska tiedän, että rakenteiden alle ei ole piilotettu päästöjä eikä ongelmia aiheuttavia materiaaleja.”

Talonrakennustekniikan professori Jari Puttonen Aalto-yliopistosta sanoo, että sisäilma on monen tekijän summa.

”Energiatehokkuus, rakennusmateriaalit ja rakennusten kosteustekninen toiminta muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikkien tekijöiden tasapainoinen optimointi on osoittautunut käytännössä haastavaksi”, hän sanoo.

”Uusissa taloissa tunnistetaan usein tuoksuja, jotka vanhoista taloista ovat haihtuneet, mutta rakennusten ikääntyessä huonetilojen alipaine voi mahdollistaa esimerkiksi kosteuden synnyttämien epäpuhtauksien imeytymisen seinärakenteista sisäilmaan.”

Hamppu-kalkkiseos seinärakenteessa

Projektikoordinaattori Päivi Simi Turun ammattikorkeakoulusta kertoo, että hampussa on hyödynnettävä, puumainen osa nimeltä päistäre, jota käytetään osana seinärakennetta yhdessä kantavan puurungon kanssa.

”Päistärettä käytetään kalkki-sideaineeseen sekoitettuna esimerkiksi Isossa-Britanniassa valamalla sitä muotteihin, liukuvalulla tai ruiskulla. Massa sisältää eristeen. Mitään muuta eristettä ulkoseinään ei tarvita.”

”Hamppu-kalkkiseos on huokoinen, kosteus- ja lämpöoloja tasaava materiaali.”

Hamppurakentamisen haasteena ovat pitkät kuivumisajat.

”Hamppu-kalkkirakenteen kuivumisen hallinta vaatii ymmärrystä. Pinnat eivät saa kuivua liian nopeasti, etteivät ne estä kosteuden poistumista syvemmältä paksusta rakenteesta”, Simi kertoo.

Tutustumiskäynnillä Isossa-Britanniassa Simi tapasi kollegansa kanssa rakennusalan yrittäjän, joka kertoi valavansa hamppu-kalkkiseoksen noin sataan omakotitaloon vuosittain.

Euroopassa hamppurakentamisen ympärille on Simin mukaan kehittynyt hamppurakentamisteollisuus. Myös Italian ja Puolan hamppurakentamisen työmailla vieraillut Simi sanoo, että Euroopassa rakennetaan hampusta täysin ammattimaisesti isoja kerrostaloja, varastohalleja ja omakotitaloja.

Ennen kuin hamppu lyö meillä läpi rakennusmateriaalina, tarvitaan Simin mukaan vielä tuotekehitystä ja rakennustekniikoiden standardoimista, kuten RT-kortteja.

”Kiinnostus ja ulkomaiset esimerkit lupaavat hyvää hampun tulemiselle rakennusmateriaalina. Pohjoismaissa sitä ei vielä käytetä, mutta uskon, että hiilineutraaliustavoitteet alkavat jossain vaiheessa painaa niin paljon, että rakennusalalla kiinnostutaan yhä enemmän luonnonmateriaaleista.”

Seinän savirappauksen vaiheet

1. Puukuitulevyn päälle levitetään noin 2-3 mm kerros savivahvikelaastia, jonka päälle upotetaan seinärakennetta sitova juuttiverkko.

2. Jos juuttiverkko ei uppoa kokonaan, sen päälle levitetään ohut kerros savivahvikelaastia.

3. Rappauksen annetaan kuivua, mikä kestää olosuhteiden mukaan noin päivän.

4. Seinä tasoitetaan 2-3 millimetrin savilaastikerroksella.

5. Seinä voidaan maalata savimaalilla tai rapata 2-3 millimetrin kerroksella savi-pintalaastia.

Jokaiselle työvaiheelle on olemassa oma savilaastinsa, jotta työ on mahdollisimman tehokasta ja lopputulos on paras mahdollinen.