Luonnonvalo, kalustettavuus, mahdollisuus yksityisyyteen ja toimiva naapurusto tukevat hyvää asumista kerrostalossa, todetaan Tampereen yliopiston hankkeessa.

Tampereen yliopiston tutkijat tarkastelivat Asuminen muutoksessa -hankkeessa kerrostaloasuntoja, jaettuja tiloja ja ympäröiviä naapurustoja asukkaiden arjen tarpeiden näkökulmasta. Tulosten pohjalta laadittiin suosituksia, jotka tekevät asumisen arjesta sujuvampaa ja viihtyisämpää.

Kestävän asuntoarkkitehtuurin ASUTUT-tutkimusryhmän tavoitteli tutkimuksella tietoa niistä asuinympäristön tiloista, toiminnoista ja palveluista, jotka tukevat hyvää asumista ja hyvinvointia. Hankkeen tilaajina olivat YH Kodit Oy ja Länsi-Suomen Yleishyödyllinen Asuntosäätiö.

Tutkimuksessa oli vuosien 2020–2022 aikana oli mukana 105 YH Kodit Oy:n kerrostalokiinteistöä, ja niissä 4417 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa.  Vuonna 2020 tehtiin myös kaikille YH Kotien kerrostaloasukkaille asukaskysely, jossa asukkailta tiedusteltiin heille koronavuoden aikana muodostuneista asumiseen liittyvistä muutoksista ja kokemuksista.

Kyselyyn saadun yli 1300 vastauksen analyysin pohjalta tutkijat keskittyivät kahteen asumiseen liittyvään tarpeeseen: arjen sujuvuuteen sekä rentoutumiseen ja vapaa-aikaan.

Luonnonvalo nostaa asumistyytyväisyyttä

Hankkeen loppuraportti tarjoaa tietoa suomalaisten asuinympäristöjen kehittämiseksi sekä uudis- että korjausrakentamisen suunnittelun näkökulmista. Mukana on myös suosituksia.

”Vastauksissa näkyi selvästi, että asukkaat arvostivat luonnonvaloa. Sen määrään voidaan vaikuttaa ikkunoiden sijoittelulla ja koolla sekä parvekeratkaisuilla. Asuntopohjien analyysi osoitti, että parvekesuunnittelu on yksi merkittävin asuntojen luonnonvalo-olosuhteisiin vaikuttava tekijä. Myös asuntojen helppo kalustettavuus nousi esiin viihtyisyyttä ja toimivuutta lisäävänä tekijänä. Lomittamalla asuntoon sisältyviä eri käyttötarkoituksia palvelevia kulkureittejä voidaan parantaa huomattavasti tilojen kalustettavuutta”, tutkija Taru Lehtinen kertoo.

Korona-aikana moni on viettänyt normaalia enemmän aikaa kotona. Etätyötä, vapaa-aikaa ja perheenjäsenten erilaisia toiveita on voinut olla hankalaa sovittaa yhteen. Yksityisyyden tarpeiden huomioimiseen kannattaa tutkijoiden mukaan kiinnittää huomiota.

”Asunnon sisäinen äänieristys, tilojen avattavuus ja suljettavuus sekä mahdollisuus säädellä näköyhteyttä ovat keinoja parantaa yksityisyyden tuntua.”

Naapureita nähdään mielellään

Naapurustolla kokonaisuutena on merkitystä asunnon lisäksi. Yksi suosituksista koskeekin asunnon ja naapuruston rajapintoja. Jaetut tilat, joissa asukkaat kohtaavat toisiaan erilaisten aktiviteettien parissa voivat auttaa naapurustojen vuorovaikutuksen muodostumisessa. Kerrostaloista löytyy potentiaalia tilojen uudenlaiselle käytölle ja jakamiselle.

”Suunnittelussa kannattaa tarkastella jaettuja tiloja naapurustotasolla, tuottaa runsaasti näkö- ja kulkuyhteyksiä tilojen ja toimintojen välille sekä huomioida erilaisten näkymien laatutekijät. Muun muassa asunnosta avautuvat näkymät luontoon tai pihalle lasten leikkipaikoille olivat tukeneet asukkaiden jaksamista korona-aikana”, mainitsee projektipäällikkö Katja Maununaho.

Virkistysmahdollisuuksien huomioiminen on tärkeää: tarvitaan luontoa ja viheralueita sekä paikkoja irtautumiselle. Esimerkiksi pihalla kannattaa olla omat osiot eri käyttäjille, kuten lapsille ja muuhun yhdessäoloon.

Lue lisää:

Yhteisöasumisen pilottihanke kehittää ikäystävällistä asumista