Monet suomalaiset uskovat yhä, että kodin ilma vaihtuu luonnollisesti ikkunanpielistä ja lattianraoista. Oikeasti rakenteiden raoista virtaava ilma kertoo puuttuvasta tai puutteellisesta ilmanvaihdosta ja tuo sisäilmaan hajuhaittoja ja epäpuhtauksia.

Suomessa on noin 2,9 miljoonaa asuntoa. Yli kahdessa miljoonassa suomalaiskodissa on joko painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto. Näitä järjestelmiä suosittiin aiempien vuosikymmenten rakentamisessa.

”Painovoimainen ilmanvaihto ymmärretään helposti väärin. Tapaan toistuvasti ihmisiä, jotka kertovat, että heidän kotonaan raitis ilma tulee sisään ikkunanpielistä ja lattianraoista. Asukkaat kuvittelevat rakennevuotojen tarkoittavan painovoimaista ilmanvaihtoa, mikä ei pidä paikkaansa”, kertoo Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf.

Jos ilma virtaa asuntoon rakenteiden läpi, tuo se mukanaan mahdollisesti terveydelle haitallisia epäpuhtauksia. Joskus ne voi aistia sisäilmasta poikkeuksellisina hajuina, mutta monia epäpuhtauksia ei huomaa hajusta. Riittämätön ilman vaihtuminen aiheuttaa tunkkaisuutta ja heikentää ilman laatua.

Toimiva ilmanvaihto ehkäisee kosteusvaurioita

Toimiva painovoimainen ilmanvaihto edellyttää aina korvausilma- ja poistoilmaventtiileitä, ihan niin kuin koneellinen ilmanvaihtokin. Ilman vaihtuminen perustuu sisä- ja ulkolämpötilan eroon: lämmin ilma pyrkii ylöspäin. Myös tuulella on iso vaikutus, sillä se luo imua ilmanvaihtohormien yläpäähän katolla.

Jotta ilma vaihtuisi riittävästi, pitäisi jokaisessa makuu- ja oleskeluhuoneessa olla korvausilmaventtiilit. Poistoilmaventtiilit taas sijoitetaan huoneisiin, joissa kosteutta syntyy jatkuvasti eli keittiöön, kylpyhuoneeseen, wc:hen ja vaatehuoneeseen. Nyrkkisääntö on, että asunnossa pitää olla yksi korvausilmaventtiili 20 neliötä kohti. Silloin korvausilmaa tulee tarpeeksi ja sisällä syntyvät epäpuhtaudet ja kosteus kulkeutuvat ulos asunnosta.

5 väittämää ilmanvaihdosta

1 Kotiini tulee raikasta ilmaa ikkunanpielistä ja lattianraoista.

Väärin: Rakenteiden raoista virtaava ilma kertoo huonosta ilmanvaihdosta. Se tuo sisäilmaan hajuhaittoja ja epäpuhtauksia.

2 Meillä on koneellinen poistoilmanvaihto, mutta venttiilistä tulee kylmää ilmaa ja ulkoa kantautuu sen kautta melua, joten tukin sen teipillä.

Väärin: Vanhoissa taloissa rautaluukun takana olevia venttiileitä on saatettu jopa tapetoida umpeen. Jos korvausilmaventtiilit puuttuvat, koneellinen poistoilma imee ilman sieltä mistä saa: rakenteiden raoista, postiluukun kautta käytävästä, pistorasioiden läpi seinästä tai viemäreistä. Avaa venttiilit ja puhdista ne tai vaihda rikkoutunut venttiili uuteen.  Tarvittaessa uusiin venttiileihin saa myös äänenvaimentimen, joka vaimentaa ulkoa kantautuvaa melua.

3 Meillä on huono ilmanvaihto, eikä sille voi tehdä mitään.

Väärin: Korvausilmaventtiilejä voi asentaa myös jälkikäteen. Kustannus on yleensä vain muutamia satasia. Ilman pitää vaihtua toimia kaikissa huoneissa, erityisesti makuuhuoneissa, silloin kun niissä oleskellaan, ja pesutiloissa silloin kun ne ovat käytössä tai märkiä. Ilmanvaihdon pitää myös toimita silloin, kun huoneisto on tyhjillään.

4 Meidän talomme on niin vanha, ettei siihen saa enää asennettua uutta venttiiliä.

Väärin: Vanhojen talojen seinissä oleviin rautaluukkuihin löytyy oma venttiilimallinsa. Moniin kohteisiin voi asentaa modernin korvausilmaventtiilin, joka säätää itseään termostaatilla lämpötilan mukaan.

5 Meillä on ihan hyvä sisäilma, sillä täällä ei haise ”mummolalta”.

Väärin: 1930-50-luvuilla käytetty sinistymisenestoaine sisälsi PCP:tä, joka aiheuttaa sisäilmassa ”mummolan hajun”. Ratapölkkymäinen haju taas on peräisin kreosootista, jota käytettiin puunsuojana sekä kosteudeneristäjänä lattiarakenteissa. Vaikka näitä hajuja ei sisäilmassa olisikaan, voi siellä silti olla epäpuhtauksia, jos ilmanvaihto ei ole riittävä.

Asiantuntijoina Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf ja Asumisterveysliitto Aste ry:n toiminnanjohtaja, sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö.