Maalaa talon julkisivu ennen kuin vanha maalipinta rapisee. Ehjä maalipinta suojaa talon julkisivulaudoitusta ja sen alla olevia rakenteita.

Kun päivälämpötilat keväällä lopulta nousevat 10–15 asteeseen, on hyvä aika talon ulkomaalaukselle Yleensä puu on kuivimmillaan keväällä auringon paistaessa.

”Parhaat maalauskelit alkavat yleensä vapusta”, arvioi tekninen asiantuntija Susanna Kaateikko Teknokselta.

”Päivälämpötilat ovat silloin olleet jo pitempään plussan puolella.”

Ennen siveltimeen tarttumista on kuitenkin pitänyt tehdä jo kaikenlaista.

Maalaa mieluummin ennemmin kuin myöhemmin

Julkisivun huoltomaalausta ei pitäisi jättää liian myöhäiseen. Jos maalauksen hoitaa ajoissa, pääsee helpommalla ja halvemmaksikin se tulee. Maalipintaa ei pitäisi päästää liian huonoon kuntoon. Jos maali jo irtoilee itsestään tai lähtee teräsharjalla harjaamalla helposti irti, on edessä työläämpi urakka.

Kun maalausurakka on edessä, täytyy selvittää millä maalilla maalataan. Parhaassa tapauksessa vanhan maalin tiedot löytyvät talon huoltokirjan välistä. Maalikauppaan on silloin paljon helpompi lähteä.

Jos tietoa ei ole, maalista kannattaa ottaa näyte ja viedä se maalikaupan asiantuntijalle tunnistettavaksi. Myyjät on koulutettu tunnistamaan maalilaatu, ja mikäli asia ei selviä kaupassa, voi ottaa yhteyttä suoraan maalineuvontaan soittamalla valmistajan palvelunumeroon.

”Maalin ulkonäöstä voi kyllä jo päätellä jo paljon. Vesiohenteinen maalipinta pysyy yleensä pitkään ehjänä. Ensimmäisenä se alkaa irrota ponttien reunoista. Maali irtoaa pitkänä venyvänä ja taipuisana suikaleena. Sen voi vaikka pyöräyttää sormen ympäri”, GVK Coating Technologyn Mervi Vatanen kuvailee.

Öljymaali puolestaan muodostaa vanhempana verkkomaista, pieninä muruina irtoavaa pintaa. Maalipala katkeaa taivuttaessa napsahtaen. Pinta on lisäksi liituuntunut ajan myötä eli sormella pintaa sivellessä siitä tarttuu jauhomaista ainetta sormeen.

”Sinolillakin voi testata: vesiohenteisesta maalista liukenee pigmenttiä, öljymaalista ei”, Mervi Vatanen neuvoo.

Maalilaatu pitää tunnistaa ennen uuden maalin hankintaa, sillä yleisesti ottaen maalin päälle on maalattava samanlaisella maalilla.

”Vesiohenteisen akrylaatin tai vesi-ohenteisen alkydiöljymaalin voi kuitenkin vetää öljymaalilla käsitellyn pinnan päälle”, Mervi Vatanen huomauttaa.

Perinteinen keittomaali, kuten punamultamaali, sivellään aina vain puhtaalle puupinnalle tai vanhan, harjatun keittomaalipinnan päälle.

Maalimäärä lasketaan neliöiden mukaan. Määrä osuu aika oikeaan, kun julkisivuista otetaan karkeat mitat ikkunoiden ja ovien aukkoja poistamatta. Purkeissa ilmoitetut määrät/neliö on tehty sileille pinnoille ja menekki lasketaan niiden mukaan. Useimmiten maali loppuu kesken.

Pohjatyöt perusteellisesti

Hyvin tehdyt pohjatyöt ovat kaiken a ja o. Irtoavan maalin päälle ei saa maalata.

Todella huonokuntoisen laudan päälle ei myöskään kannata maalata. Mikään maali ei lahoa lautaa uudenveroiseksi muuta, joten lahot laudat vaihdetaan. Irtonainen maali poistetaan. Teräsharjalla harjaaminen, raappaaminen tai kaapiminen ovat turvallisia menetelmiä. Vanhat paksut maalikerrokset saattavat irrota paksuna levynä, toki maalityypistä riippuen.

Maalia poistettaessa käytetään myös infrapunalaitteita, kemiallisia aineita, sooda- ja hiekkapuhallusta. Mervi Vatanen neuvoo olemaan varovainen maalinpoiston kanssa ja kääntymään silloin aina ammattilaisen puoleen. Puun pinta ei saa rikkoutua.

Sitten pinta pestään. Harja ja puutarhaletku ovat turvallisin menetelmä. Maali- ja rautakaupoista löytyy sopivia julkisivupesuaineita.

Mervi Vatasen mukaan hometta tai kasvustoja sisältävän pinnan pesuun voi käyttää kloriitti­pohjaista pesuainetta, joka puhdistaa ja samalla avaa hivenen maalipintaa uudelle maalikerrokselle. Suurin osa pesuaineista on jo biohajoavia ja näin luontoystävällisiä tuotteita.

Oikeilla välineillä pärjää pitkälle

Koko talon maalaaminen ei ole halpaa puuhaa, joten välineissä ei ainakaan kannata ryhtyä pihistelemään. Kysy neuvoa maaliosaston myyjiltä, he osaavat neuvoa valitsemaan oikeat työvälineet. Myös pakkaukseen on merkitty, sopiiko sivellin vesiohenteiselle vai öljy-­maalille.

Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä sanoo, että hyvä sivellin nostaa riittävästi maalia kerralla, joten työ helpottuu. Hyvälaatuisesta siveltimestä ei myöskään irtoa karvoja maalatessa.

Hän neuvoo valitsemaan vesiohenteisille maaleille keinokuitusiveltimen.

”Myös sekoiteharjassivellin käy. Niissä on aina 10–50 prosenttia luonnonharjasta, jonka hyvä ominaisuus on maalinnostokyky. Sekoiteharjassiveltimillä voi maalata melkein mitä vain. Ne sopivat sekä vesiohenteisille että öljypohjaisille maaleille, lakoille, puunsuoja-aineille, puuöljyille ja kuullotteille.”

Pelkistä luonnonharjaksista valmistetut siveltimet sopivat öljypohjaisille maaleille. Vesiohenteisista maaleista niiden harjakset imevät vettä ja kimppuuntuvat nipuiksi. Silloin jäljestä tulee epätarkkaa.

Pensselit tulee puhdistaa käytön jälkeen välittömästi. Vesiliukoisille maaleille riittää vesipesu, mutta helpommin siveltimet ja telat saa puhtaaksi erikoispesuaineella, joka liuottaa kuivatkin maalijäämät pois.

Lue lisää:

Näin peset ja maalaat tiilikaton

Näin puhdistat maalausvälineet ja kierrätät maalit