Maaseudulla tyhjillään olevat rakennukset halutaan hyötykäyttöön, sillä kiinnostus vanhoja taloja kohtaan on kasvanut. MTK käynnisti vuoden mittaiset Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön -hankkeen.

Asumattomien kiinteistöjen määrää on vaikea arvioida, mutta maaseudulla uskotaan olevan jopa 100 000-200 000 tyhjilleen jäänyttä autiotaloa. Kiinnostus maaseutua kohtaan on kovassa kasvussa, mutta kynnys rakentamiseen tai kiinteistön ostamiseen voi olla suuri. Samanaikaisesti maaseudulla on paljon käyttämättömiä tai vähällä käytöllä olevia kiinteistöjä ja rakennuksia, joiden käyttöä voitaisiin tehostaa.

Nyt tyhjillään olevat kohteet ja niistä kiinnostuneet saada mahdollisuuden kohdata. MTK käynnisti Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön -hankkeen, jonka tehtävänä on jakaa tietoa tyhjillään tai vähällä käytöllä olevista kiinteistöistä ja rakennuksista maaseudulla.

Maaseudulla on vetovoimaa

MTK:n vt. elinvoimajohtaja Markus Lassheikki uskoo hankkeen tuovan kauan kaivattua helpotusta tyhjillään olevien kiinteistöjen omistajien ja niitä tarvitsevien kohtaanto-ongelmaan.

Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön -hankkeen ensimmäisenä tehtävänä on kehittää verkkoalusta, jonka avulla voidaan jakaa tietoa tyhjillään tai vähällä käytöllä olevista kiinteistöistä ja rakennuksista . Verkkoalustan avulla voidaan saada uutta elämää kaipaavat rakennukset uudelleen hyötykäyttöön ja maaseudulla oleva vetovoima käännettyä elinvoimaksi.

Lassheikin mukaan perustettava verkkoalusta voi helpottaa maalle muuttamista ja yritystoimintaan sopivien kiinteistöjen löytämistä.

”Verkkoalusta luo kiinteistöjen omistajille ja rakennusten käyttöoikeudesta kiinnostuneille kohtaamispaikan, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Kysymys ei ole kiinteistöjen myynnistä, vaan kiinteistöjen hyötykäytön mahdollistamisesta, joka saattaa myöhemmin johtaa kiinteistökauppaan.”

”Lisäksi koronakriisi on lisännyt maaseudun vetovoimaa ja luonut huomattavan lisäkysynnän maaseudun kiinteistöille ja samalla edellytykset maaseudun elinvoiman kehittämiselle”, Lassheikki jatkaa.

Vuoden mittaista hanketta rahoitetaan EU:n Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja kansallisin varoin (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma).

Lue lisää:

Suurkaupungin syke vaihtui hirsitaloremonttiin: ”Maalla omakotitalossa asuessa voi kriisinkin aikana varautua”