Lämpöpumppu on kustannustehokas hankinta, jolla voi pientalossa vähentää merkittävästi energiankulutusta sekä hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä. Suomessa on asennettu jo yli miljoona lämpöpumppua.

Omalle talolle ja omaan kulutukseen sopivan lämpöpumpputyypin valintaan vaikuttaa moni asia. Näitä ovat muun muassa talon kokonaiskulutus, pohjarakenne, patteriverkon lämpötilataso ja käytettävissä olevat eurot.

Kun lämpöpumppu on hankkimassa, kannattaa tarjouksia pyytää useammalta asennusliikkeeltä. Erityisesti kalliiden lämpöpumppuinvestointien kohdalla tarjouksiin kannattaa paneutua huolella. Ota selvää, mitkä asiat urakkaan sisältyvät ja mitkä eivät.

Motiva muistuttaa, että tarjouksissa voi olla eroja esimerkiksi tarjotussa tekniikassa, varustelussa, takuuajoissa, varaajan koossa ja porareiän mitoituksessa. Tarjoukset on hyvä pyytää kirjallisina, ja myös varsinainen tilaussopimus on aina syytä tehdä kirjallisena.

Mikä on lämpöpumppu?

Ilmalämpöpumput ja maalämpöpumput lämmittävät nyt yhä useampaa pientaloa. Lämpöenergiaa otetaan lämpöpumpputyypistä riippuen ulkoilmasta, talon ilmanvaihtoputkiston poistoilmasta, vedestä, maasta tai kalliosta. Lämpöpumput siirtävät lämpöä viileämmästä lämpimämpään samaan tapaan kuin jääkaappi.

Lämpöenergia otetaan talteen lämmönvaihtimen avulla lämpöpumpun kylmäainekiertoon. Lämpöenergiaa luovuttava aines ja vastaava lämpötilaero siirtyy edelleen kylmäaineen välityksellä kompressorille. Kompressori puristaa kylmäainehöyryn suuressa paineessa. Tästä aiheutunut korkea lämpötila hyödynnetään lauhduttimessa.

Lämpökerroin kuvaa hyötysuhdetta

Lämpöpumpun hyötysuhdetta kuvaa lämpökerroin, joka kertoo montako yksikköä lämpöpumppu tuottaa kulutukseen nähden. Esimerkiksi lämpökerroin 3 kuvaa hyötysuhdetta 300 prosenttia.

Lämpöpumpulle on lämpökertoimen ja käyttöiän osalta kannattavinta, jos lämpötilaero lämmönkeruun ja -luovutuksen välillä on mahdollisimman pieni. Silloin energiaa kerätään mahdollisimman lämpimästä (esimerkiksi lämpökaivosta) ja lämpöä luovutetaan patteriverkon sijasta lattialämmitykseen.

Nollaenergiatalossa voidaan maalämpöä käyttävällä lattialämmityksellä saada tilojen lämmityksessä korkea hyötysuhde. Toisaalta lämmitykseen ei muutenkaan tarvita läheskään niin paljon lämmitysenergiaa kuin niin sanotuissa normitaloissa. Passiivitason taloissa tilojen lämmitykseen riittää jo hyvin matala kiertoveden lämpötila – lattialämmityksessä enimmillään jopa vain 25 °C.

Käyttöveden tuottamisessa lämpökerroin on aina hieman huonompi. Joillakin lämpöpumpuilla käyttöveden lämpötilaa joudutaan lisäksi nostamaan esimerkiksi sähkövastuksella tai puulämmityksen avulla. Käyttöveden lämmitys saattaa nollaenergiatalossa viedä enemmän energiaa kuin tilojen lämmitys.

Maalämpöpumppu on tehokkain talviaikaan

Maalämpöpumppu on investoinniltaan kallein ja lämpökertoimeltaan paras lämpöpumpputyyppi. Se on erityisesti talviaikana tehokkuudeltaan ylivoimainen muihin lämpöpumpputyyppeihin verrattuna.

Maalämpö vaatii toimenpideluvan, joka haetaan oman kunnan tai kaupungin teknisestä toimesta. Lupa maksaa kunnasta riippuen noin 70-700 €.

keskisuurille ja suurille taloille sopiva maalämpö voidaan mitoittaa niin, että se tuottaa vuotuisen lämmitys- ja käyttöveden ilman sähkövastusta. Tyypillinen vuosilämpökerroin on noin 2,5-3,5.

Lähde: Motiva

Lue lisää:

TM Vertailu: Viisi uutta 9-sarjalaista ilmalämpöpumppua

Käytä ilmalämpöpumppua oikein ja energiatehokkaasti