Messukoti Aurinkolinna Naantalissa on tosiaan nimensä veroinen: paneeli- ja keräintehoa on yhteensä 15 kW.

Aurinkolinna rakentui Naantalin Luonnonmaan Lounatuuli-messualueen korkeimmalle kohdalle. Talon rakentajan, RS-insinöörit Oy:n Rauno Rusi – kahden miehen yrityksen toinen osapuoli on Juha Salonen – tykästyi juuri tähän tonttiin sen ilmansuuntien vuoksi. Liekö mielessä siinnellyt jo tontin katseluvaiheessa mahdollisuus aurinkoenergian käytöstä, sillä siihen tämä tontti tarjoaa enemmän kuin oivalliset mahdollisuudet.

Talo on sijoitettu tontille pitkittäin itä-länsisuuntaan, pihan tai paremminkin oleskelualueiden puoli aukeaa suoraan etelään ja levottomammalle kadun puolelle jää vain sisäänkäynti. Paneelien ja keräimien suuntaus katolla on paras mahdollinen, ja korkeusasema takaa sen että minkäänlaisia haittaavia varjoja esimerkiksi puustosta ei katolle osu. Auringon säteily osuu paneeleihin hiin pitkään kuin se ylipäätään paistaa. Näin ihanteellisia olosuhteita uusiutuvan energian keräämiselle harvoin tarjoutuu.

Talon E-lukulaskennassa sen paremmin paneeleita kuin keräimiäkään ei ollut mukana. Tuskinpa sitä tarvitsee enää uudestaan laskettaa, vaikka olisikin ollut mielenkiintoista tietää, paljonko tulisi parannusta. Rakentamisessa on kuitenkin paljon hyviä, energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja.

”Esimerkiksi alapohjassa on 250 mm lämmöneristettä ja sokkelissa 150 mm:n tuplahalkaisut”, Rusi kertoo.

Aurinkolinna tuottaa sähköä ja lämpöä

Sähköä tuottavat 14 mustan piin paneelia ovat kukin piikkiteholtaan 380 wattia, joten niistä kertyy enimmillään tehoa laskennallisesti 5,3 kW. Kahden neliön tasokeräimiä on viisi, ja niiden enimmäisteho on 10 kW. Tyhjiöputkikeräimet eivät tässä tapauksessa olleet missään vaiheessa esillä edes vaihtoehtona, sillä talon lämmitysjärjestelmä perustuu paitsi aurinkokeräimiin, niin ennen muuta Jäspin ilma-vesilämpöpumppuun ja hybridivaraajaan. Tasokeräimet olivat Jäspin suositus koetellusti hyvin toimivana heidän varaajiensa kanssa.

Keräinten tuotto siirtyy hybridivaraajaan, paneelien sähkö pannaan talteen akkuihin. Akkujärjestelmä on Rauno Rusin mukaan mitoitettu siten, että vakavan sähkökatkon sattuessa talo pysyy lämpimänä ainakin pari vuorokautta vesikiertoisella takalla, jonka lämpöä kiertovesipumput jakavat lattialämmitykseen.

”Minä en uskalla sanoa, että sähkökatkoja ei tule; niin hyvin muistan Tapani-myrskyn ja mitä siitä seurasi. Jos silloin olisi ollut kovat pakkaset, niin kyllä sen seurauksena tuhansia taloja olisi jäätynyt. Varautuminen kannattaa”, Rusi sanoo.

Toinen ajatus akuista oli se, että iltaisin saataisiin koko talon valaistus aurinkosähköllä. Ja kolmas se, että talon isännän sähköautoa pystyttäisiin lataamaan aurinkosähköllä. ”Sittenhän se olisi edullista autoilua se.” Mutta sekin on otettu huomioon, että sähköautot kehittyvät ja niiden akkuja saatetaan jatkossa käyttää verkon kuormituksen tasaamiseen.

Tasokeräimillä puolestaan saadaan huhti-syyskuussa aurinkoisina päivinä tehtyä lämmin käyttövesi lähes kokonaan ja kesäkuukausina vielä tehokkaammin.

Kesäkuun alkupuolella sen paremmin paneeleita kuin keräimiäkään ei vielä ollut liitetty, sillä koko alaa vaivaava komponenttipula ja toimitusten viivästyminen iski Aurinkolinnaankin. Invertteri ja akut olivat jo pari kuukautta myöhässä, vaikka tilaukset koetettiin tehdä niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Myös hintojen nousu kuritti: esimerkiksi kattopeltien hinta nousi 75 %, teräs ja puutavara vieläkin enemmän.

Peltiseppä tekemässä läpivientiä katolla.

Talon muoto tontin mukaan

Mutta tontti miellytti rakentajia muutenkin.

”Katselin tarjolla olleita tontteja, ja minusta melkein kaikissa niissä oli se ongelma että oleskelupihan olisi joutunut tekemään kadun puolelle. Se ei miellytä. Nykyisen tontin viereinenkin tontti olisi kyllä ollut hyvä, mutta se oli jo varattu”, Rauno Rusi kertoo.

Tontin myötä syntyi myös Aurinkolinnan muoto. Kadun puolelta julkisivu on tiivis, linnamainen suojaava seinä, mutta heti sisäänkäynnistä aukeaa valtaisa, avara näkymä terassille. Se sijoittuu rinteestä johtuen lähes puiden latvojen tasalle – ainakin sellainen mielikuva syntyy. Tälle terassille ei kukaan ole kurkistelemassa, joten omistajat saavat aivan omassa rauhassaan nauttia esimerkiksi porealtaasta.

Rakentamisessa on oltu tarkkoja, suorastaan pikkutarkkoja – niin harkittuja kaikki detaljitkin ovat. Mitään listoja ei ole. Esimerkiksi sisäänkäynnistä alkaen kattopaneelien ja lattialaatoitusten saumojen suunta on tarkalleen sama, ja laattasaumat jatkuvat yhtenäisen näköisinä terassille asti. Sitähän ne eivät tietenkään ole, vaan katkeavat terassin liukulasioven ja -seinän vuoksi, mutta visuaalinen vaikutelma on kyllä juuri se mikä on haluttu antaa.

”Sitä tavoiteltiin, että syntyisi mielikuva sisätilan jatkumisesta suoraan ulos.”

Lämmityksessä ja jäähdytyksessä käytettävän ilmalämpöpumpun sisäyksikkö on huomaamattomasti katossa. Sen sekä ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksiköt ovat betonista valetun terassin lattian alla. Niistä ei johdu sisään eikä naapureidenkaan suuntaan sen paremmin resonanssiääniä kuin kompressorin hurinoitakaan. Myöskään kylmäaineiden letkut eivät ole näkysällä, vaan siististi piilossa.

Tarkka 3D-mallinnus

Talon runko on Jämerän 500 mm:n kevytbetoniharkkoa, mistä johtuen se on rakenteellisesti hyvin selkeä. Vaativia detaljejakin riittää silti, esimerkiksi terassin lasikatoksen kannatus on teräsrakenteinen. Koko talo on äärettömän tarkasti 3D-mallinnettu. Mallinnukset on tehnyt Aleksi Rusi, joka on vastuussa myös talon sisustussuunnittelusta.

”Kun mallinnukset ovat niin äärimäisen yksityiskohtaisia ja tarkkoja, se tekee rakentamisesta helppoa”, Rauno Rusi sanoo – jos nyt rakentaminen koskaan voi olla helppoa. Mutta ainakin se mallinnuksista seuraa, että rakennettaessa ei tarvitse keksiä virityksiä ja hätäratkaisuja, seurataan vain suunnitelmia.

Herkullisia yksityiskohtia riittää: esimerkkeinä keittiön suunnikkaan muotoinen ikkuna, seinän sisään sijoitettu kaappi, saunan yhtenä kappaleena paikoilleen nostettu kulmaikkuna, 1200×1200 mm:n lattialaatat… puhumattakaan kiintokalusteista, jotka ovat Aleksin suunnittelemia ja tekemiä. ”Tuokin kaappi oli aamulla levynä verstaalla ja illalla tuossa paikoillaan”, Rauno viittaa olohuoneessa olevaan mustaan kirjahyllyyn.

Talossa on poikkeuksellisen korkeat, 282 cm korkeat huoneet ja paikoitellen esimerkiksi olohuoneessa enemmänkin. Kaikki Eclisse-väliovet ovat 230 cm korkeita. Huoneiden korkeus tuo taloon huikeaa tilavuuden ja avaruuden tuntua juuri niin kuin oli tarkoituskin. Lasten makuuhuoneiden ja vanhempien makuuhuoneen välille on sijoitettu työhuone, ja kun kaikissa makuuhuoneissa vielä on ilmanvaihdon ylimääräiset äänenvaimentimet, voi olla varma että makkareissa on hiljaista.

”Hyvissä käsissä”

Taloa suunniteltaessa ostajista ei ollut vielä tietoa, mutta kauppa kävi hyvin.

”Ostajapariskunta oli mieltynyt sekä värimaailmaan että materiaalivalintoihin. Idea oli yhdistää skandinaavinen ja välimerellinen sisustustyyli”, Aleksi Rusi kertoo. Talo oli suunniteltu jo lähes valmiiksi ostajapariskunnan astuessa mukaan rakennustöiden ollessa perustusvaiheessa, mutta tietenkin heidän toiveitaan kuunneltiin missä vain mahdollista.

”Toiminnallisuuksia lisättiin jonkin verran, mutta hyvin pienillä muutoksilla kaikkiaan päästiin”, Aleksi Rusi sanoo. Toiminnallisuuksilla hän viittaa esimerkiksi työhuoneen sähkötoimiseen työpöytään: sitä varten tarvittiin lattiaan pistorasia.

Entäpä talon ostanut pariskunta? Rouva kertoo heidän mieltyneen heti muun muassa arkkitehtuuriin ja värimaailmaan. Silti oli tärkeämpiäkin seikkoja:

”Alusta lähtien tunsimme, että me ja koko projekti olemme hyvissä, luotettavissa käsissä.”

Artikkeli on ilmestynyt TM Rakennusmaailmassa 6/22

Lue lisää:

Tässä ovat Asuntomessujen parhaat talo! Arvioinnissa löytyi helmiä