Missiota on lähdetty tekemään todeksi taloissa, jotka poikkeavat vastaavista uudisrakennuksista keskeisimmin kahdella tavalla: Ensinnäkin talot rakennetaan massiivipuuelementeistä, jotka on koottu ilman liimaa, lisäaineita, muoveja ja villaeristeitä. Toiseksi niissä hyödynnetään painovoimaista ilmanvaihtoa. Näin taloille haetaan mahdollisimman pitkää ikää ja asujille mahdollisimman terveellistä miljöötä.

”Terveellinen tarkoittaa myös kestävää”, talon pääsuunnittelija arkkitehti Pekka Saatsi painottaa. ”Ja kestävä on kestävä niin teknisesti, rakennusfysiikan kannalta kuin taloudellisesti. Sijoituksen arvo säilyy, jos talo on käyttökelpoinen satojen vuosien ajan.”

”Sata vuotta on talolle lyhyt ikä. Enkä näe mitään syytä, mikseivät meidän talomme kestäisi pystyssä 300 vuotta.”

Sääntely torppaa valinnanvaihtoehtoja

Saatsi ja rakentajan edustaja Thomas Noreila eivät ole missionsa kanssa liikkeellä ensi kertaa. Saatsilla on parinkymmenen vuoden kokemus vanhojen talojen restauroinnin suunnittelusta, Noreilan yrityksellä Trähusilla niiden toteutuksesta. Molemmilla miehillä missio terveestä ja kestävästä rakennuksesta linkittyy myös omiin kokemuksiin: Noreilalla kosteusvaurioiden aiheuttamiin terveysongelmiin, Saatsilla kattavaan kokemukseen homevaurioisten rakennusten korjaussuunnitteluista kouluihin.

”Tajusimme, että vanhoja puutaloja korjaamalla luomme kyllä pohjaa omalle osaamiselle ja uskottavuudelle, mutta varsinaiseen tavoitteeseen, terveellisen asumisen mahdollistamiseen kaikille kohtuuhintaan, emme siten pääsisi. Ainoa mahdollisuus oli mennä pidemmälle: lähteä luomaan uudenlaista rakentamista, uudenlaisia ratkaisuja”, Noreila painottaa.

”Eli tuli tarve lopettaa puhuminen ja tarttua tekoihin: muuttaa koko rakentamisen kulttuuri Suomessa”, Saatsi tiivistää. Talot suunnitelleessa tiimissä ovat lisäksi myös projektiarkkitehti Mathias Nyström sekä arkkitehti Jutta Vuorinen.

Tekoja toteuttaa Trä Kronor, jonka perustajia ovat Pekka Saatsin lisäksi arkkitehti Emilia Saatsi sekä Trä Groupin Thomas Noreila ja Micke Paqvalén.

”Vastakkainasettelua emme hae, vaan rakentamisen monimuotoisuutta. Ennen kaikkea pitäisi päästä irti tiukasta sääntelystä, joka pakostakin määrittää rakentamisen suuntaa. Ihmisillä täytyy olla mahdollisuuksia valita, millaisen rakennuksen he haluavat”, Saatsi tarkentaa viitaten muun muassa rakennusfysiikkaan liittyvään sääntelyyn, jota hänen mukaansa on kirjattu tuhansia sivuja.

Painovoimaisen ilmanvaihdon suhteen joustavuus lisääntyi vuoden 2018 alussa, kun voimaan astunut asetus poisti sen osalta vaatimuksen lämmöntalteenotosta kokonaan. Espooseen suunnitellut talot ovatkin alueensa ensimmäisiä uudisrakennuksia sekä painovoimaisen ilmanvaihdon että massiivipuisten elementtien osalta.

Terve talo, terve ihminen

Painovoimainen ilmanvaihto pitää Saatsin mukaan terveempänä sekä rakennuksen että ihmisen.

”Kyseessä on koneellisen ilmanvaihdon kaltainen tekninen järjestelmä, joka kuitenkin perustuu luonnonlakeihin: lämmin ilma nousee ylös ja viileä ilma laskeutuu alas. Luonnollisen järjestelmän hyödyntäminen tarjoaa myös edullisen vaihtoehdon rakentamiseen ja rakennuksen ylläpitämiseen. Siinä ei tarvita sähköä kuluttavia, luonnonvaroja tuhlaavia laitteita.”

Noreilan mukaan koneellisella ilmanvaihdollakin on toki puolensa.

”Jos sen käyttöön on riittävästi osaamista, ymmärrystä ja rahaa. Kuitenkin esimerkiksi lähes jokaisessa koulussa ilmanvaihto suljetaan säästösyistä öiksi, viikonlopuiksi ja lomiksi ja sitten ihmetellään kosteusvaurioita ja homeongelmia. Kun koneellinen ilmanvaihto jätetään märkätiloissa päälle, se synnyttää alipaineen, ja epäpuhtaudet imeytyvät rakenteiden läpi huoneilmaan. Ja kun kone maanantainaamuna käynnistetään…”, Noreila kuvaa.

”Erilaista” rakentamista ja asumista

Painovoimainen ilmanvaihto vaikuttaa merkittävästi myös asunnon suunnitteluun.

”Koska lähtökohtana on se, miten lämpö ja ilma liikkuvat rakenteissa. Tärkeitä ovat korkeat hormit, joiden ympärille muut tilat kootaan, ’raitisilmaräppänät’, tuulettuva vintti ja alapohja, että niin ylhäältä kuin alhaalta tuleva kosteus tuulettuu pois. Keskeisiä ovat myös kalteva katto ja reilut räystäät”, Saatsi listaa.

Toisaalta painovoimainen ilmanvaihto edellyttää opettelua myös asukkaalta.

”Mutta kyllähän kaikki talot vaativat ylläpitoa. Meidän taloissa se vain ei tapahdu kääntämällä nuppeja vaan avaamalla ja sulkemalla räppänöitä ja kissanluukkuja”, Saatsi konkretisoi.

”Ja hyvin noissa massiivipuutaloissa on osattu asua jo 1 000 vuotta. Se on järkeenkäypää toimintaa, johon ei tarvita monimutkaisia manuaaleja. Haluaisimmekin palauttaa asuminen sille tasolle, että jokainen pystyy itse ymmärtämään asumistaan ja pitämään talostaan huolen.”

Miehet myöntävät auliisti, ettei kyseessä ole kaikkein halvin tapa rakentaa. Nöykkiön 120 neliön talon hinta on 638 000 euroa. Tontin osuus on 148 000 euroa.

”Mutta jos hinta suhteutetaan odotettuun käyttöikään, se alkaakin näyttää jo melko edulliselta”, Saatsi painottaa.

Puurakentamista, luonnonmateriaaleja ja yksinkertaisuutta

Trä Kronor suosii hyväksi havaittuja perinteitä, kuten puurakentamista.

”Pohjolassahan siitä on kokemusta viimeisen tuhannen vuoden ajalta”, Pekka Saatsi muistuttaa. ”Tapa tunnetaan ja osataan.”

”Meille puun käyttö on tärkeää siksikin, että taloihin saadaan sen myötä sidottua hiiltä todella pitkäksi aikaa. Mutta ei puu ole meille ainoa autuaaksi tekevä materiaali. Muovikin on ihan hyvä ratkaisu – vaikkapa viemäriputkissa ja sähköjohdoissa”, Noreila heittää.

Muualta näistä taloista ei muovia löydykään. Eikä uretaania.

Kokonaistavoitteena on mahdollisimman yksinkertainen rakentaminen ilman lisäaineita.

”Talojen rakenteissa on nykyään valtavasti lisättyjä kemikaaleja, joita asukkaat joutuvat nielemään. Meille tärkeitä ovat mahdollisimman prosessoimattomat luonnonmateriaalit, joissa ei ole mitään ylimääräistä.”

Keskeisiin periaatteisiin kuuluu myös elementtien määrän vähentäminen minimiin; mitä vähemmän raaka-aineita, sitä vähemmän rajapintoja, joissa jokin voi mennä pieleen. Asiakkaille tarjotaan muun muassa rakennusmateriaalien ”sisällysluettelo”, jonka tulee olla mahdollisimman lyhyt.

Yksinkertaisuuteen pyritään myös tavassa rakentaa.

”Rakentaminen on nykyään äärettömän monimutkaista teknisine laitteineen. Yksinkertaisuus lisää vikasietoisuutta: mahdolliset ongelmat on helppo ymmärtää ja korjata”, Saatsi korostaa.

Ekologista vai ei?

Energialuokaltaan Espoon talot kuuluvat kategoriaan B.

”Tulevaisuudessa päästään ehkä vieläkin parempaan lopputulokseen”, Saatsi arvioi. ”Tärkeää on miettiä, miten. Olennaista ei ole tarttua ylikorostuneeseen energiatehokkuuteen ja hetkelliseen suorituskykyyn vaan tarkastella asiaa laajemmin.”

”Rakennusfysiikan professorin Juha Vinhankin mukaankin nykyinen laskentakaava on virheellinen: se ei huomioi oikealla tavalla massiivirakenteen lämmönvarauskykyä. ’Energiatehokkaat’ rakenteet kuluttavat enemmän energiaa kuin niiden pitäisi.”

”Käytettäessä massiivipuisia rakenteita ei tule kastepisteiden tai rajapintojen synnyttämää ongelmaa, vaan energiatehokkuuteen päästään turvallisella tavalla.”

Eristeenä Espoon taloissa käytetään turvetta. Paksut villaeristeet energiatehokkuuden lisääjinä kun lisäävät kosteusriskejä.

Tässä yhteydessä olisi trendikästä tarttua toimintatapojen ekologisuuteen. Saatsi puhuu kuitenkin mieluummin ”luonnonvarojen kestävästä käytöstä”.

”Rakennusalahan tuhlaa hirvittävästi luonnonvaroja. Meidän vastauksemme siihen on rakentaa mahdollisimman pitkäikäisiä rakennuksia. Nyt useimmat rakenteilla olevista taloista on 50 vuoden päästä jo purettu tai ne ovat ainakin käyneet läpi erittäin perusteellisen peruskorjauksen. Se ei ole kestävää kehitystä sen paremmin luonnonvarojen kuin taloudenkaan osalta.”

Hän ei myöskään kompastu kysymykseen seinäelementeissä käytettyjen alumiinisten kampanaulojen epäekologisuudesta.

”Alumiinia käytetään, koska se pehmeänä metallina ei riko teriä jyrsimistä, joilla levyjä muokataan. Alumiinin valmistus on kieltämättä epäekologista, mutta toisaalta alumiini on metallina myös erittäin kierrätettävää.”

Tarjolla kokonainen konsepti

Vaikka Trä Kronor hyödyntää rakentamisessa perinteitä, suunnittelussa ei pyritä ”uusvanhaan” tuotokseen vaan moderniin arkkitehtuuriin. Uudenlaista on myös tekemisen tapa.

”Rakentamisprosessi on helposti lokeroitunutta: yksi suunnittelee tilan, toinen tekniikan. Meillä esimerkiksi minä olen aidosti vastuussa paitsi ulkonäöstä, myös rakentamisesta, siitä, että kaikki toimii kokonaisuutena. Tekniikkaa ei tarvitse, eikä voikaan, liimata sen päälle”, Pekka Saatsi korostaa.

”Kyse ei oikeastaan ole niinkään siitä, että rakennetaan puusta vaan siitä, miten puusta rakennetaan. Meillä konseptiin kuuluu kokonaisuuksien hallinta ja niistä vastaaminen. Tarjolla ei ole osatoimituksia vaan kokonaispaketti. Ei ole aliurakoitsijan aliurakoitsijoita, vaan samat ihmiset tekevät suunnittelua ja toteutusta omilla kasvoillaan. Silloin on pakko kantaa viimeiseen yksityiskohtaan asti vastuu siitä, että rakenne todellakin kestää. Emme voi ottaa sitä riskiä, että asiakas X vetää sisäpinnalle vinyylitapetin – ja pilaa siten seinärakenteen”, Thomas Noreila kuvaa.

”Eikä meillä ole varaa olla falskeja, koska työvuosia on edessä vielä kymmeniä”, Saatsi naurahtaa.

Ovet auki

Espoon talot ovat Trä Kronorille eräänlainen pelinavaus. Paikkakuntaakaan ei valittu sattumalta.

”Emme halunneet mitään myönnytyksiä tai koerakentamislupaa, vaan kaikki vaatimukset täyttävää monistettavuutta. Espoo on hyvällä tavalla tiukka rakennusvalvonnan kannalta. Ja tässä todellakin päästiin jumppaamaan viranomaisyhteistyötä”, Saatsi kertoo.

”Prosessi vaati paljon laajoja selvityksiä, mutta nyt tämä menee kyllä läpi missä tahansa.”

Rakennuslupia painovoimaiselle ilmanvaihdolle hirsitalossa onkin jo myönnetty esimerkiksi Hämeenkyröön ja Hankoon.

Yksittäisiä taloja keskeisempi kohde Trä Kronorille on kuitenkin Tuusulan Asuntomessuille samoilla periaatteilla vuonna 2020 nouseva 12 asunnon townhousekokonaisuus. Talojen rakentaminen aloitetaan tänä talvena.

”Kiinnostusta on riittänyt. Joukkorahoitusta hankkeelle kerättiin viikossa 1 200 000 euroa, ja asunnoista on varattu nyt jo puolet”, Noreila hehkuttaa.

Massiivinen, liimaton ja lisäaineeton MHM-seinäelementti

Nöykkiön talo on Espoon ensimmäinen MHM-elementtejä kantavana rakenteena hyödyntävä talo.

Elementit koostuvat ristikkäisistä lautakerroksista, jotka liitetään toisiinsa alumiininauloilla; samantyyppisissä clt-elementeissä laudat liimataan toisiinsa.

Elementtien eristävyys perustuu puuhun, kuten hirsitaloissa. Eristävyyttä parantavat laudoissa olevat urat.

Euroopassa MHM-elementeillä on rakennettu jo 10–15 vuoden aikana yli 6 500 rakennusta.

Alun perin saksalaisen, Espooseen virolaisesta tehtaasta tulevan tuotteen tuotantoa suunnitellaan myös Suomeen, mutta se ei ole vielä käynnistynyt.

Elementin päälle ulkoseinään tulee julkisivulaudoitus, väliin ilmansulkupaperit ja sisäpuolelle puupanelointi. Väliseinät ovat puuta.

Ylä- ja alapohjien lämmöneristeenä toimii turve.