Kun remontti on onnellisesti ohi ja kotona on uudet ikkunat, työt eivät pääty siihen. Seuraavaksi on tarkasteltava, miten sujuu ikkunoiden yhteispeli huonetilojen ilmanvaihdon ja lämmönlähteiden kanssa.

”Lähtökohtaisesti seinärakenteella on aina parempi U-arvo kuin parhaimmallakaan ikkunalla. Nyt ovat suosiossa myös hyvin korkeat lasipinnat, ajatellaan esimerkiksi kuusi metriä (6 m) korkeaa lasipintaa. Vaikka kyseessä olisi U-arvoltaan paras mahdollinen valmistettavissa oleva lasi, ja jos alapuolella ei ole riittävää lämmönlähdettä, fysiikan lakien mukaan konvektiovirtaus kääntyy ylhäältä alaspäin ja ilma jäähtyessään valuu lattialle. Silloin ihmisen aistimus kertoo, että lasin kautta vetää, vaikka näin ei ole. Tämä torjutaan, kun korkeissa ikkunoissa käytetään sähköistä listalämmitintä tai muuta ylimääräistä lämmönlähdettä, joka saa ilman kiertämään. Mahdollista on myös hankkia lämmitettävä lasit joissa ”lämpövastus” on lasielementin välissä”, opastaa ovi- ja ikkunavalmistaja Pihla Group Oy:n asennusjohtaja Ilkka Tissari.

Vedon tunne ja ikkunoiden huurtuminen voivat yllättää lattialämmitystalossa. Lattialämmitysputkissa virtaa noin 30-asteista vettä ja putket voivat olla noin 30 cm välein. Jos tilaan asennetaan kiinteät, lattian rajasta lähtevät isot ikkunat, seurauksena voi olla vedon tunne ja ikkunoiden huurtuminen.

”Tässäkin tapauksessa lasin lähelle pitää järjestää riittävä ilman ja lämmön kierto. Uudisrakennuksen suunnitteluvaiheessa olisi huomioitava, että lasin vierelle asennetaan lattialämmitysputket tiheään eli noin 5 cm välein tai paikalle järjestetään ilmaa liikuttava lisälämmönlähde.”

”Myös talon rakenne voi yllättää. Harkkotaloissa on huomioitava talon rakenne. Joissakin olosuhteissa kulmakohtaan alas saattaa muodostua kastepiste, joka voi harhauttaa luulemaan, että vedon tunne aiheutuu asennetuista ikkunoista”, sanoo Tissari.

Lue lisää:

Avarra ikkunoita: Lisää tilan tuntua kotiin

Ikkunaremontti voi tuoda jopa 500 euron säästön sähkölaskuun