Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 lopussa 509 800 kesämökkiä. Niiden keskikoko oli 49 neliötä. Tämänkokoista lautamökkiä ei helposti korjata ympärivuotiseksi kakkosasunnoksi. Hirsimökki taas on melko helppo muuttaa nykyvaatimusten mukaiseksi.

Tuhannet 1950–1970-luvuilla rakennetut kesämökit ovat huonokuntoisia tai liian vaatimattomia nykysukupolville. Jos mökille ei ole tiedossa käyttöä, sen voi vuokrata tai myydä. Näitä tarkoituksia varten mökkiä tuskin kannattaa kattavasti remontoida, sillä mökin arvo tuskin nousee vastaavasti. Ostajat todennäköisesti osaavat verrata hintaa kyseisen alueen muihin mökkeihin.

Pintaremonttikaan ei liene fiksua, sillä oma maku voi erota tulevan asukkaan mausta. Varovainen ostaja epäilee, että pikkukorjauksilla on peitelty kulumia ja ehkä jopa vikoja.

Omaa käyttöä varten tehty remontti on yleensä perusteltu askare. Jos tykkää nikkaroida, itse tehty työ tuo mielihyvän lisäksi isoja säästöjä ostotyöhön verrattuna – jos ei laske itselleen tuntipalkkaa. Mökin käytettävyyden parantaminen tarkoittaa yleensä myös energiatehokkuuden nostamista.

Jos mökinomistaja tyytyy vähään, mökin kunnostus kannattanee. Vaatimaton varustelu vähentää vaurioriskejä, vastaavasti tekniikan lisääminen kasvattaa rakenteellisia riskejä.

Mökin laajentaminen tai jopa vakituiseksi asunnoksi muuttaminen tarkoittaa tyypillisesti isoja lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisuja sekä kalliiden vesijärjestelmien hankintaa, jätevesivelvoitteita unohtamatta. Syrjäseuduilla pitää varautua myös yksityistien rahoittamiseen. Näin isoille remonteille ja uusille kuluille harva löytää perusteita.

Isoa remonttia järkevämpää voi olla toisen, talviasuttavan mökin rakentaminen samalle tontille, jos tilaa on.

Mökit ovat yksilöitä

Remontti vaatii aina hyvää suunnittelua. Mökkiremontoijan on selvitettävä käyttäjien ympärivuotiset tarpeet, mökin kunto, remonttien talous ja aikataulut.

Päteväksi tunnetulta rakennusalan ammattilaiselta kannattaa hankkia yksityiskohtaiset remonttisuunnitelmat. Ammattilainen tietää oikeat työtavat ja tunnistaa materiaalien sopivuuden.

Hengitysliiton nettisivuilla on korjauskustannuslaskuri, jota liiton sisä­ilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala on ollut kehittämässä. Laskuri kuitenkin laskee Kujalan mukaan kevytrakenteisten mökkien korjaukset liian kalliiksi. Omakotitaloa vastaavalle mökille laskuri soveltuu.

Kujala kertoo toimineensa rakentajana noin 40 vuotta, mutta hän ei rohkene arvioida mökkiremonttien korjausten hintoja, jos korjaussuunnitelma ei ole likimain täydellinen.

”Joka mökki on yksilö; joka mökin rakenteet, materiaalivalinnat ja varustelut ovat yksilöllisiä, ja mökin asukkaat ovat yksilöitä”, Kujala päättelee.

Moni tähän juttuun kysytty rakennusurakoitsija ei antanut edes karkeaa hinta-arviota mökkiremontista. Siispä mökkiremontoijaa etsivän on syytä itse kysyä oman mökkialueensa ajankohtaiset hinnat alan ammattilaisilta.

Eristämistarpeeseen huomiota

”Jos vanha mökki on terve, eli siinä ei ole hometta tai lahoa, usein se kannattaa korjata”, rakennusinsinööri Ville Forsström kiteyttää. Hän on toiminut noin 15 vuotta rakennusyrittäjänä Tammisaaren seudulla. Byggcenter Forsström Ab on nelimiehinen yritys.

Vaikka siis peruskuntoisen mökin julki­sivut repsottavat, mökin korjaaminen on todennäköisesti järkevää.

Forsström purkaisi vanhan mökin, jos vaikkapa sen katto vuotaa siten, että mökin rakenteet ovat vaurioituneet. Jos välttämättä haluaa uutta vastaavan mökin, sen loihtiminen huonokuntoisesta perusmökistä ei kannata.

”Hirsimökki on helpoin korjattava, sillä hirsimökiltä edellytetään muita mökkejä vähemmän eristeitä, ja hirsimökin sallittu energialuku saa olla heikompi kuin lautarakenteisessa mökissä. Hirsi on hyvä ja hengittävä materiaali, kunhan se on pidetty kunnossa”, Forsström erittelee.

Hän painottaa, että oleellista vanhan mökin remontissa on lisäeristäminen. Tyypillisesti 1950–1970-lukujen mökeissä on vain viisi tai korkeintaan kymmenen senttiä eristettä. Tämmöinen vahvuus ei juuri pidä lämpöä sisätiloissa.

Forsströmin mökkieristämisen nyrkkisääntö on se, että jo 15 senttiä eristettä riittää seiniin, jos mökkiä käytetään talviaikana vain harvakseltaan. Lattiaan riittää 20 senttiä eristettä ja yläpohjaan vähintään 30 senttiä.

”Mökeissä on yleensä kymmenen sentin syvyinen runko. Jos uusii eristeet, sillä todennäköisesti pärjää kesäoloissa. Ei kannata kasvattaa eristevahvuutta edes 20 senttiin, kun se muuttaisi joko sisä- tai ulkovuorausta runsaasti ja tulisi turhan kalliiksi”, Forsström opastaa.

Hän suosii eristeistä luonnonmukaisia vaihtoehtoja: puukuitua tai pellavaa.

”Varsinkin vapaa-ajan asuntoon, jossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, hengittävä eriste sopii. Se kestää myös mökin kylmäksi jättämisen”, Forsström perustelee.

Forsström kertoo joutuneensa purkamaan mökkejä, jotka olisivat olleet järkevästi korjattavissa, mutta omistaja on halunnut purkaa. Toisaalta hän on nykyaikaistanut mökkejä, joiden korjauskustannuksilla olisi ostanut uuden mökin.

Lue lisää:

Joskus on vain purettava

Laskuri arvioi purkutyön kustannukset

Vanha hirsimökki remontoitiin savella ja kalkkilaastilla