Muutaman viime vuoden aikana massiivipuutalojen markkinoiminen on alkanut käydä entistäkin helpommaksi. Asunnon ostajat ja omakotitalon rakentajat arvostavat entistä korkeammalle esimerkiksi hyvää sisäilmaa, asumisen terveellisyyttä ja pientä hiilijalanjälkeä sekä rakennusten ja rakennusmateriaalien pitkäikäisyyttä ja kierrätettävyyttä.

”Massiivipuutalot ovat nyt kovassa nosteessa”, CLT-elementtejä jatkojalostavan Celt Oy:n myyntijohtaja Markus Katainen vahvistaa.

Rakennusvarma Oy:n toimitusjohtaja Petri Vuokila sanoo, että muovittomasta, kemikaalivapaasta rakentamisesta kiinnostuneita ihmisiä on paljon. Erityisen tärkeää ihmisille tuntuu olevan, ettei massiivipuurakentamisessa tarvita höyrynsulkumuovia.

Oy Trä Kronor Ab:n toimitusjohtaja Kirsi Joensuu uskoo, että Suomessakin kiinnostus MHM:ää kohtaan tulee nopeasti kasvamaan. Joensuu sanoo, että suomalaiset ovat havahtuneet kyselemään, minkälaisista materiaaleista heidän kotinsa on rakennettu.

”Ihmiset haluavat asumiseltaan terveellisyyttä”, Joensuu huomauttaa.

Massiivipuuelementtiratkaisut ovat virkistäneet suomalaista pientalomarkkinaa. On hyvä, että rakentajille on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja.

Samaa mieltä on myös johtaja Kimmo Rautiainen Pientaloteollisuus PTT ry:stä.

”Mielestäni on hienoa, että omakotitalorakentajalla on valittavanaan erilaisia ratkaisuja. Kaikilla materiaaleilla ja ratkaisuilla on omia vahvuuksia ja hyviä ominaisuuksia.”

Haluatko tietää lisää? Lue koko Modernisti massiivipuusta -juttu TM Rakennusmaailma 2/19 -lehdestä.

LVL

Viilupuuta tarvitaan monenlaiseen rakentamiseen. Viilu- tai kertopuu ei ole kuitenkaan samaa kuin liimapuu.

LVL (Laminated veneer lumber), viilupuu (kertopuu), valmistetaan liimaamalla sorvatuista, noin kolme millimetriä paksuista puuviiluista, Suomessa yleensä kuusiviiluista. Sitä käytetään erityisesti lujuutta vaativissa rakenteissa, kuten kantavissa palkeissa, pilareissa ja ristikoissa sekä lattia- ja seinälevyinä. Viilut voivat olla tuotteessa joko yhdensuuntaisia, jolloin lujuutta ja jäykkyyttä saadaan pituussuunnassa, tai ristikkäisiä. Näitä viilupuutuotteita käytetään esimerkiksi välipohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä rakenteena.

Viilupuuta valmistavat Metsä Wood ja Stora Enso.

Liimapuu on useimmille rakentajille tuttu tuote. Se on sahatavaralamelleista tai laudoista liimaamalla valmistettu elementti. Suomessa se valmistetaan havupuusta, lähes aina männystä. Liimapuulevy muistuttaa lautaa, mutta kestää kosteutta paremmin vääntyilemättä. Liimapuupalkkia puolestaan käytetään runkorakennemateriaalina.

Thoma

Keski-Euroopasta löytyy massiivipuuelementti, joka sijoittuu ylimpään hintaluokkaan.

Itävaltalaisen insinööri Erwin Thoman patentoimia Thoma Holz100 -massiivipuuelementtejä ei ainakaan vielä toistaiseksi ole Suomessa käytetty. Keski-Euroopassa niihin uskotaan vahvasti ja tekniikka on saanut monenlaisia palkintoja.

Thoma-elementeissä ei käytetä liimaa eikä nauloja. Vakioelementit koostuvat sisä- ja ulkopuolisista ristikkäisistä pysty- ja vaakasuoraan sekä vinottain asetetuista kuusi-, jalokuusi- tai mäntylautakerroksista, joita yhdistää rankarakenne tai ylä – ja alasidepuut. Rakenne sidotaan yhteen pyökkitapeilla. Ulkoseinissä kahden lautakerroksen välissä on tuulensulkupaperi.

Keski-Euroopassa Thoma-massiivipuuelementeistä rakennetaan niin moderneja kuin perinteisiä koteja ja hotelleja. Myös maanjäristysten vaivaamassa Japanissa Thoma-massiivipuuelementtirakennukset ovat kysyttyjä.

MHM

Saksassa patentoidut MHM (MassivHolzMauer) -massiivipuuelementit valmistetaan ristikkäin naulatuista havupuulevyistä ilman liimaa tai muovia. Ne sopivat siten erityisen hyvin – ja siksi niitä myös markkinoidaan – nimenomaan kemikaalivapaasta ja muovittomasta rakentamisesta kiinnostuneille asiakkaille perinteisen hirsitalon vaihtoehtona.

MHM:ää voidaan käyttää kaikissa ulkoseinissä, väliseinissä ja huoneistojen välisissä seinissä. Väli- tai yläpohjarakenteitakin MHM:llä voi toteuttaa. Vaakarakenteissa laudat ovat elementeissä syrjällään.

Kuten CLT-elementti, myös MHM-elementti voidaan valmistaa paitsi massiivipuisena, myös haluttaessa eristää. Elementti voidaan myös pinnoittaa sisä- ja ulkopuolelta halutulla pintamateriaalilta.

Lähin MHM-massiivipuuelementti-tehdas on ollut Virossa, mutta Rakennusvarma Oy:n Loviisan MHM-tehtaalla on jo valmistettu ensimmäiset elementit.

MHM ole materiaalina vielä yhtä tunnettu Suomessa kuin CLT. Euroopassa sillä on kuitenkin rakennettu yli 10 000 erikokoista taloa, ja elementtitehtaitakin jo 24.

Suomessakin MHM-hankkeita on pikkuhiljaa alkanut käynnistyä.

Kerroimme perinteellisen rakentamisen nimiin vannovan Oy Trä Kronor Ab:n Espoon Nöykkiöön rakentamasta MHM-kohteesta joulukuun numerossa 12/2018. Yritys rakentaa Tuusulan asuntomessuille 2020 myös kahdentoista asunnon townhouse-kokonaisuutta. Ensimmäiset elementit pystytetään tammikuun lopussa.

Myös Rakennusvarma rakentaa Tuusulan asuntomessuille viidentoista townhouse-rivitalon kokonaisuutta. Asunnot ovat kooltaan 55-130 m2. Kirkkonummelle yritys alkaa rakentaa keväällä viittätoista MHM-pientaloa.

CLT

Massiivipuulevyrakentaminen on meillä varsin uutta. Nuuksioon vuonna 2014 valmistunut luontokeskus Haltia oli ensimmäinen Suomeen rakennettu suuri CLT-rakennus. CLT-rakenteella toteutettiin näyttelykeskuksen seinät, vesikatto sekä välipohjat. Massiivipuuelementit toimitettiin työmaalle Stora Enson Itävallan-tehtaalta, sillä vuonna 2012 CLT:tä ei Suomessa vielä valmistettu.

Nykyisin CLT-elementtejä valmistaa CLT Finland Oy Alajärvellä, CLT Plant Oy Kauhajoella sekä Oy CrossLam Kuhmo Ltd nimensä mukaisesti Kuhmossa.

CLT (Cross Laminated Timber), on monikerroksinen massiivipuulevy, joka koostuu kerroksittain kohtisuoraan toisiinsa liimatuista massiivipuulevykerroksista. Meillä CLT:tä valmistetaan havupuusta.

CLT on hyvin monipuolinen rakennusmateriaali. Sillä rakennetaan kantavia rungon osia kuten seiniä sekä väli- ja yläpohjia, mutta syntyypä siitä yhtä hyvä vaikkapa porraselementtejä. Sitä voidaan käyttää niin julkisivu- kuin sisäverhouksissa. CLT:llä voidaan rakentaa koko talo ja toteuttaa vielä piharakenteitakin.

CLT-massiivipuulevyä voi käyttää yksiaineisena runkomateriaalina, kuten hirsirakentamisessa. Elementti voidaan myös haluttaessa lisäeristää.