Ilmakuva talosta jossa on kattoikkunat

Jatkuvasti kuulee väitettävän, että auringosta voidaan saada 30 % pientalon vuotuisesta lämmön tarpeesta, joidenkin lehtijuttujen mukaan matalaenergiatalossa jopa 40–60 %. Todellisuus on kuitenkin toista.

Leppästen talo sijaitsee Suomusjärvellä Etelä-Suomessa. Talossa on kuusi keräintä (nettopinta-ala eli lasipinta-ala 13,2 m&³2;) suoraan etelään olevalla katon lappeella 30 asteen kulmassa vaakatasosta. Keräimet ovat vuodelta 1996, valmistaja silloinen Neste Naps. Edelleen jatkuvien mittausten mukaan Leppästen matalaenergiatalossa kahden henkilön taloudessa on auringosta saatu 10–13 % vuotuisesta.

Se ei ole vähän: kolmanneksen vuodesta – sen lämpimimmän osan – Leppäset pärjäävät pelkästään auringon lämmöllä. Koko sen ajan eli noin kolmanneksen vuodesta muu lämmitystekniikka saa täysin seistä. Aurinkolämpö on hyvä kumppani mille hyvänsä.

Saadakseen kuvaa siitä, ovatko uudet keräimet tehokkaampia, Pekka Leppänen on verrannut samanaikaisia tuottoja Suomusjärven ja poikansa Helsingin Malmilla sijaitsevan pientalon katolle vuonna 2002 hankittujen keräinten välillä. Tuottoon vaikuttaa monta tekijää (pilvisyyserot eri paikkakunnilla, varaajien lämpötilat, keräinten erilainen kaltevuus, keräinten määrä suhteessa varaajan tilavuuteen, keräinten erilainen likaantuvuus kaupungissa ja maalla), mutta näyttää siltä, että keräimet mallia 1996 ovat korkeintaan hieman huonompia kuin keräimet vuodelta 2002.

Leppäset eivät ole tähän mennessä koskaan saanet yhtään kilowattituntia auringosta marras–tammikuulla. Keräimet saattavat hetkeksi käynnistyä, mutta ei se mitään lämpöä tuota varaajaan. Aurinkoenergiaa alkaa tulla varaajaan noin viikolla 9 ja saaminen loppuu noin viikolla 42.

Ne ajat vuodesta, jolloin aurinkoenergiaa voidaan käyttää lämmityksessä, ovat keväällä, kun aurinkoenergiaa jo tulee (siis noin viikosta 9 alkaen) ja lämmitystarvetta vielä on eli ennen viikkoa 19. Vastaavasti syksyllä, kun lämmitystarve jo alkaa eli viikosta 35 eteenpäin ja aurinkoenergiaa vielä saadaan eli viikkoon 42 saakka.

Entäpä jos lisätään keräinmäärä kaksinkertaisiksi eli kaksitoista keräintä (26,4 m&³2;) katolle? Tiedossa ei tosin ole ketään, jolla pientalon katolla olisi 12 keräintä. Aurinkoenergian saamisen alku ja loppu eivät muutu minnekään. Vuodenkierto Suomessa on mikä on. Saanto kaksinkertaistuu, mutta pysyy kesäajassa eikä siirry yhtään talveen päin. Auringosta saatava osuus vuotuisesta lämpöenergiasta kasvaisi vajaaksi 15 prosentiksi.

Lue mittaustuloksista ja aiheesta sekä tyhjiökeräimien vertailustamme tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 2/09, joka ilmestyy 25.2.