Mökin kuntokartoitus ei eina anna viitteitä kaikista korjaustarpeista. Tämän mökin pilariperustus vaati suoristamista. Se tehtiin käsityönä.

Kesämökki vaihtoi omistajaa muutama vuosi sitten. Kaikki näytti päällisin puolin olevan reilassa. Normaali kuntotarkastuskin oli tehty. Tarkastushan perustuu vain aistinvaraisiin huomioihin ja se tehdään rakenteita purkamatta.

Mökin perustustapaan ei ollut kiinnitetty sen enempää huomiota, koska 80-luvulla rakennettu hirsimökki seisoi kallioisella mäellä ikäänsä nähden ryhdikkäästi. Se oli perustettu kuudentoista betonipilarin päälle siten, että julkisivun puolelta pilarit olivat lähes maanpinnan tasassa ja jyrkähkön rinteen puolelta noin metrin verran näkyvissä. Sen verran kuntotarkastaja kaapaisi maata lapiolla, että totesi talon toisen sivuseinän pilareiden olevan tehdyt oikein ja rakennuspiirustusten mukaisesti betonianturan päälle. Talon alla olevia pilareita hän ei ryöminyt katsastamaan. Eikä siitä olisi ollut mitään hyötyäkään, sillä maan pinnalta katsoen nekin näyttivät olevan ihan ruodussaan. Mikäs sen parempi kuin tukeva kallion tassujen alla.

”Vähitellen aloin kiinnittää huomiota ovien juuttumiseen. Niitä piti säätää sekä keväällä, kesällä että syksyllä. Samoin silikonilla karmeihinsa kiinnitetyt lämpölasit tuntuivat falskaavan. Oli ilmiselvää, että päällisin puolin vakaalta näyttänyt perustus liikkui ”, kertoo nykyinen omistaja.

Lusikalla lapioiden

Tontti on hyvin jyrkkä ja louhikkoinen kalliorinne. Mökki nököttää sen ainoalla vähänkin tasaisemmalla kohdalla. Kallio aaltoilee mökin alla siten, että paikka paikon sen notkelmiin on kertynyt hyvinkin paksu kerros routivaa hiesu- ja savipitoista maa-ainesta. Minkäänlaista kaivuria ei tontille enää tässä vaiheessa ollut mahdollista ajaa. Maaston muotojen takia se ei olisi päässyt mökin hankalimmin korjattavalle seinustalle.

”Oli ryhdyttävä lapiohommiin. Talon ulkosivustoilta kaivaminen onnistui vielä normaalilla pistolapiolla, mutta lattian alla kaivuu oli tehtävä melkein lusikalla tilanpuutteen takia. Pilareiden alaosan paljastuminen maa-aineksen alta oli järkytys. Rakennuspiirustusten mukaan ne oli suunniteltu istutettavaksi kallioon valettuun anturaan, mutta valtaosa niistä oli suoraan routivan maan päällä ilman anturaa. Osa perustuspilareista seisoi viettävän kallionpinnan päällä huterasti.”

Tunnetun valmistajan hirsimökki on pystytetty 80-luvun alussa paikallisen rakennusporukan voimin. Syyllistä yli neljänkymmenenviiden vuoden takaisiin rakennusvirheisiin on turha etsiä.

”Alkuperäisen omistajan tuntien ihmetyttää, mikä oikein on mennyt vikaan. Ilmeisesti hän ei ollut ymmärtänyt rakentamista tai oli liikaakin luottanut tekijöiden kykyihin. Suunnitelmat olivat kunnossa, mutta toteutuksessa oli kyllä menty reippaasti siitä mistä aita on matalin. Myöhemmin selvisi sekin, että toisen seinustan asianmukaisilta näyttäneet pilarit oli nekin korjattu vasta jälkikäteen.”

Syytä siihen, miksi vain osa pilareista oli tuolloin uusittu voi vain arvailla. Ehkä talon alustan ja jyrkemmän seinustan korjaamista oli jo silloin pidetty liian työläänä.

Vanhoissa pilareissa ei ollut minkäänlaista kiinnityskohtaa kallioon. Nyt tartunnat on tehty jokaiseen anturaan vähintään viidellä kallion sisään poratulla harjateräksellä.

Tunkkien varaan

Ja työlästä korjaaminen olikin. Pilarit oli tehty valamalla betonia viemäriputkien sisään. Useimmissa niistä ei ollut anturaa saati mitään tartuntakohtaa kallioon eikä myöskään mökin alapohjaan.
Pahimmillaan pilari oli upotettu vain kymmenisen senttiä routivan maa-aineksen sisään. Päijät- Hämeen korkeudella routa ulottuu vähintään metrin syvyyteen. Joten eipä ollut ihme, että mökki liikkui. Vuosien varrella sen toinen sivusta oli noussut liki kymmenen senttiä.

”Ilmeisesti routimisen aiheuttama edestakainen liike on vaurioittanut myös piippua. Kuudestatoista pilarista vain neljä oli tehty rakennesuunnitelman mukaan. Nekin osoittautuivat juuri niiksi, jotka oli jo jossain vaiheessa korjattu. Kaikki muut oli pystytetty lievästi sanoen sinnepäin. Ei voi kuin ihmetellä alkuperäisten tekijöiden työmoraalia.”

Koska lähes kaikki pilarit olivat epätasaisen maaston vuoksi eripituisia, niin niiden korjauskin oli tehtävä yksilöllisesti kallion muotoja seuraillen. Se taas vaati tekijältä sekä kekseliäisyyttä että notkeutta.

Hirsimökin nostoon käytettiin kahta kahdeksan tonnin hydraulitunkkia. Ne tuettiin tilapäisesti puupölkkyjen varaan. Perustusten korjaus eteni pilari ja seinänpätkä kerrallaan, joten väliaikaisia tukia ei tarvittu koko rakennuksen alle samaan aikaan.

”Työläimmin korjattavia olivat tietenkin ne rakennuksen alla olevat pilarit, jotka olivat ainoastaan routivan maan varassa. Silti jokaisen vanhan pilarin altakin löytyi kallio, kunhan vain jaksoi kaivaa tarpeeksi syvälle.”

Anturoiden paikat on määritetty luotinarulla, sillä omiin silmiinsäkään ei voi aina luottaa.

Muotojen mukaan

Hyvin epätasaiselle pinnalle tulevien anturoiden valua varten oli tehtävä myös yksilölliset muotit. Osa vanhoista viemäriputkeen valetuista pilareista korvattiin pilariharkoilla. Jotta anturat istuisivat mahdollisimman tarkasti kallion koloihin, niin muottien alareuna oli muotoiltava alustaa seuraillen.

”Siihen tarvitsin vatupassin, lyijykynän ja sopivan palikan. Vatupassilla määritin ensin sopivasta kalliokohdasta sen, että tuleva antura asettuu vaateriin. Palikkaan porasin kynän mentävän reiän”.

”Piirsin kallion muodon muotin lautoihin sivu kerrallaan painamalla kynää lautaa vasten ja kuljettamalla palikan alareunaa kallion pintaa pitkin. Ylimääräisen osan poistin kuviosahalla ja vasta sen jälkeen naulasin muotin kasaan. Alareunoista tulikin hyvin paikkaansa sopivia.”

Tämä piti tehdä kaksitoista kertaa ahtaassa tilassa rakennuksen alla ryömien. Siinä ajassa ehti miettiä monenlaista. Perustus on rakennuksen tärkein osa, mutta aniharva mökinostoaikeissa oleva osaa kiinnittää siihen huomiota. Vai oletteko kuulleet kenenkään ihastelevan, että olipa siinä mökissä sitten upea kivijalka! Kyllä se maisema ja muut arvot ratkaisevat ostopäätöksen.

Tämäkin perikunnan omistama mökki oli ollut jonkin aikaa kiinteistövälitysyrityksen kautta julkisessa myynnissä, mutta lopulta kaupat syntyivät pesän osakkaiden kesken.

”Onneksi mökkiä ei myyty perikunnan ulkopuoliselle, sillä näin jälkikäteen hirvittää, millaisen lisälaskun näin iso ja hankalasti korjattava rakennevirhe olisi perikunnalle tuottanut. Suurten ikäluokkien rakentamia mökkejä alkaa tulla myyntiin yhä kiintyvään tahtiin ja niiden kunto on aina arvoitus. Siksi ostajan onkin syytä lukea kauppakirja huolella. Ehdoissa saattaa olla maininta, ettei myyjä vastaa sellaisista virheistä tai vaurioista, jotka ostajan olisi itse pitänyt havaita. Kuinka moni nykyään tuntee rakennustekniikkaa niin hyvin, että voi nähdä viat, jotka eivät ole näkyvissä ilman rakenteiden purkua tai esiin kaivamista?”

Uusi oikein tehty antura ja vanha pilari. Korjauksessa uusiokäytettiin vanhat hyväkuntoiset pilarit ja huonokuntoisimmat korvattiin pilariharkoilla.

Lue lisää:

Milloin vanhaa kesämökkiä on järkevä korjata?