Mökkien omistajat joutuvat maksamaan kiinteistöveroa, jätemaksua ja sähkömaksua keskimäärin 903 euroa vuodessa. Halvimmassa kunnassa selviää pakollisista maksuista alle 600 eurolla, kalleimmassa pitää pulittaa lähes 1300 euroa.
Omakotiliitto selvitti nyt neljättä kertaa, millaisia maksuja mökkiläiselle tulee maksettavaksi suosituimmilla mökkipaikkakunnilla.

Vertailun kalleimpia mökkipaikkakuntia ovat Kuopio, Savonlinna ja Mikkeli. Niissä kiinteistöveron, sähkö- ja jätemaksujen yhteissumma on noin 1200–1300 euroa vuodessa. Sen sijaan vertailun edullisimmalla paikkakunnalla Oulussa summa on vain 577 euroa. Keskimäärin mökkiläinen joutuu pulittamaan kuntakohtaisia maksuja 903 euron edestä vuodessa.
Kalleimpien kuntien joukkoon kuuluvat myös Kangasala, Mäntyharju, Parainen ja Asikkala. Edullisimpia kuntia Oulun ohella ovat Pori, Kouvola, Rovaniemi ja Raasepori.

Keskimäärin maksut ovat nousseet viime vuodesta 10,9 %, joista leijonanosa muodostuu mökkien kallistuneista sähkömaksuista. Sähkön selvästi suurin kuluerä mökeillä on siirron perusmaksu, jonka osuus tässä selvityksessä on keskimäärin 41 prosenttia (ilman arvonlisäveroa).
Vertailussa oli mukana 20 Suomen suurimpiin mökkikuntiin kuuluvaa kuntaa, joissa on yhteensä reilu 130 000 kesämökkiä, eli yli neljännes koko maan mökeistä.
Mökkien kustannukset laskettiin 50 neliömetrin kokoisessa ja 35 vuotta vanhassa mökissä, joka sijaitsee omalla, 4 500 m²:n tontilla ja jota käyttää neljä henkeä kesällä. Tutkimuksen teki KTI Kiinteistötieto Oy.

Mökkien asukkaat tuovat paljon euroja kuntiin

”Mökkiläisten arvostus kunnissa lisääntyy koko ajan”, arvioi Vapaa-ajan Asukkaiden Liiton puheenjohtaja Tapio Tervo.
Vapaa-ajan asukkaat tuovat mökkipaikkakunnille todellista tulovirtaa. Etelä-Savossa selvitettiin tarkemmin, millaisia summia mökkiläisten ”siirretyt ostoskorit” tuovat alueelle. Tuloksena oli, että vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen myötä alueelle siirtyy vuosittain jopa yli 150 miljoonaa euroa.

Koko Suomen laajuudelta mökkien asukkaiden ostoskorin arvo on noin 6–7 miljardia euroa vuodessa, arvioidaan maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunnasta.
Omakotiliitto kannustaakin kuntia luomaan tapoja olla yhteistyössä vapaa-ajan asukkaiden kanssa.
”On tärkeää pitää mökkiläisiä koskevia asioita esillä lisäämässä kuntien elinvoimaa ja huolehtia, että kuntakohtaiset maksut ovat kohtuullisia”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
”Esimerkiksi meneillään olevan kiinteistöverouudistuksen jälkeen vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveron pitäminen matalalla tasolla varmistaa, että mökkiläisellä jää rahaa paikallisten palveluiden käyttöön”, Silander toteaa.

Lue lisää:

Mökkeilijät valmiita maksamaan veroa mökkikuntaan

Ennuste: Mökkikauppa laskee ennätyslukemista 25 %

Mikä neuvoksi, kun nettiyhteys pätkii mökillä?