Vesivessa ja ympäristön valumavedet ovat mökkikaivon pahimpia vihollisia. 

Pohjavettä ja jätevettä on vaikea pitää erillään toisistaan, jos kiinteistöllä on jätevesijärjestelmä ja oma kaivo. Jos ne sijaitsevat lähellä toisiaan, on todellinen riski, että wc-vesiä päätyy kaivoon pohjaveden kautta. Ulosteet ja virtsa sekoittuvat vesivessassa jäteveteen tehokkaasti ja ne kulkeutuvat helposti pohjaveteen maahan imeydyttyään.

”Aikaisemmin kaivovesien suurin pilaaja oli pihapiirin karja. Nyt se on ihminen, joka tuottaa päivittäin helposti yli sata litraa ulosteperäistä jätevettä sekoittamalla suhteellisen pienen määrän tuottamaansa ulostetta ja virtsaa vessan huuhteluveteen sekä muuhun kiinteistön käyttöveteen”, Jyväskylän yliopiston ympäristöteknologian professori Tuula Tuhkanen sanoo.

”Ihmisiä oksettaisi, jos he tietäisivät, mitä heidän kaivoissaan on. Tutkimuksemme mukaan loppukesästä vajaassa kolmanneksessa kaivoista löytyi ulosteperäisiä bakteereja.”

Pilottikylässä tutkitaan kaivot

Tuhkanen ohjaisi haja-asutusalueella sijaitsevan kesämökin vesivessan vedet umpikaivoon tai rakentaisi kuivakäymälän, jos kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella, lähellä vesistöjä tai jos se uhkaa oman tai naapurin kaivoveden laatua.

Jyväskylän yliopisto osallistui Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimaan laajaan Villagewaters-hankkeeseen, jossa tutkittiin muun muassa Gennarbyn kylässä Raaseporissa, mitä jo heikkolaatuisille tai arveluttaville kaivoille tapahtuu koko kylän viemäröimisen jälkeen.

”Mittaamme lähtötilanteen ennen viemäriin liittymistä, vuoden kuluttua tarkistamme tilanteen. Uskon, että jos kiinteistöiltä poistetaan viemäriä pitkin satoja litroja ulostevettä päivässä, se näkyy hiljalleen myös kaivojen ja ympäristön kunnossa.”

Ulostejätteet kannattaa kompostoituinakin käyttää vain ei-syötävien kasvien lannoitteeksi tai joutomaiden täytteeksi, sillä ne voivat sisältää bakteerien lisäksi muita taudinaiheuttajia, loisia ja lääkeainejäämiä.

”Virtsaa ei myöskään suositella lääkeainejäämien takia hyötykasvien lannoitteeksi. Perheen monivaivainen isoäiti tai -isä erilaisine lääkkeineen voi olla niiden osalta kävelevä pistelähde, sillä kaikki syödyt lääkkeet päätyvät virtsaan.”

Lue lisää:

Mökin rengaskaivon kunnostus voi tuottaa yllätyksiä, mutta se kannattaa

 

Katso kaivoosi

Pintavesiä valuu etenkin syyssateiden ja kevään lumien sulamishuipun aikaan herkästi kaivoon, jos esimerkiksi routa ja kasvien juuret ovat nostelleet renkaita tai jos kaivon kansi vuotaa. Kaivo kannattaisi muutenkin tyhjentää, huoltaa ja tarkistaa keväällä ennen mökkisesonkia.

Valumavesien mukana kaivoon voi päätyä bakteereita, viruksia, lehmänlantaa ja muita eläinten jätöksiä.

Kaivonsa voi onneksi puhdistaa. Verkosta löytyy hyviä ohjeita, joissa kerrotaan, miten kaivo tyhjennetään, seinämät pestään ja harjataan, ja miten se desinfioidaan vetyperoksidilla.

”Ensin kannattaa katsoa, löytyykö kaivosta puun juuria, jotka kertovat valumavesistä. Ne pitää poistaa ja vuodot tukkia. Ja jos pohjasta löytyy mutainen ruostesakka, se pitää poistaa ja korvata hiekalla.”

Myös vesi kannattaa tutkituttaa säännöllisesti, suositusten mukaan kolmen vuoden välein. Vajaalla kolmella sadalla eurolla saa selvän käsityksen siitä, mikä on kaivon kunto ja onko kaivossa jotain muutakin vikaa.

”Suomalainen kaivovesi on yleensä liian hapanta ja pehmeätä. Lisäksi se voi sisältää rautaa ja mangaania ja siinä voi olla mikrobien lisäksi esimerkiksi fluoridia tai arseenia. Liian kovaan eli kalkkipitoiseen kaivoveteen Suomessa törmää sen sijaan äärimmäisen harvoin.”