Mökin etävalvonta reaaliajassa netin tai älypuhelimen kautta on kuin suora tosi-tv-lähetys sillä erotuksella, että tähän ohjelmaan ei kaivata jännittäviä yllätyskäänteitä.

Edullisimmillaan valvontakameroita myydään jo alle sadalla eurolla. Parin sadan euron satsauksella saa hankittua hyvän kokonaisuuden, johon kuuluvat sekä sisä- että ulkokamera ja reititin.

Järjestelmän asentaminen omin avuin vaatii jonkin verran verkkotekniikan tuntemusta ja kosolti hyviä neuvoja. Sähkölinja mökillä pitää olla, sillä reititin ja kamerat tarvitsevat virtaa.

Tottumattomalta ei tietokoneen ohjauksessa toimivien laitteiden asentaminen yleensä suju ihan ilman ärräpäitä. Asennusohjeet ovat vaikeaselkoisia, usein englanninkielisiä ja vilisevät outoja koodeja ja termejä. Vaikka ne EU-säädösten mukaan olisikin käännetty suomenkielelle, eipä se paljon auta, jos sanasto on tuiki tuntematonta.

Lisäksi mökillä tarvitaan reititin, johon mokkula eli nettitikku kytketään. Käytännöllisintä on hankkia reititin, jonka avulla on mahdollista luoda mökin sisälle ja lähiympäristöön langaton lähiverkko, eli wlan-verkko. Wlan-signaali kulkee kohtuullisesti esimerkiksi puurakenteiden tai ikkunoiden läpi. Paras yhteys syntyy, kun reitittimen ja kameran antennit näkevät toisensa.
Jos matkapuhelinverkon signaali on mökkipaikkakunnalla heikko, lisäksi tarvitaan ylimääräinen ulkoinen antenni vahvistamaan sitä.

Liikettä tai lämpöä havaitessaan kameran liike- tai infrapunatunnistimet aktivoivat verkkoyhteyden, reititin ottaa yhteyttä tukiasemaan ja hälytys lähtee joko käyttäjän matkapuhelimeen tai sähköpostiin.

Jokaisella tietokoneella, kuten jokaisella nettitikullakin, on oma IP-osoite. Se on numerosarja, joka yksilöi verkkoon kytketyn koneen. Siis ikään kuin ”katuosoite”, jonka mukaan lähetykset löytävät perille. IP-osoite on tietoturvan takia yleensä dynaaminen eli vaihtuva. Se muuttuu satunnaisesti aina koneen kytkeytyessä verkkoon. Käyttäjän ei tarvitse tehdä asialle mitään.

Julkinen osoite on nimensä mukaisesti avoin kaikille netin käyttäjille, jos he vain keksivät oletusarvoina käytetyt salasanan ja käyttäjätunnuksen.

Operaattorin valinta vaikuttaa järjestelmän toimivuuteen, mutta nettiyhteyden reistailuun voi olla monia muitakin syitä. Haja-asutusalueilla verkot on yleensä mitoitettu vakituisen asukasmäärän mukaan. Kun tienoolle tupsahtaa kesällä parisataa mökkiläistä, verkon kapasiteetin nosto ei millään pysy perässä.

Tämä voi aiheuttaa kameravalvontaan pitkänkin katkon. Kameran pitää olla aktiivinen, jotta yhteys jälleen palautuisi. Sitähän se ei koko aikaa ole. Kamera odottelee ulkoista yhteydenottoa, jota ei tukiaseman toiminnan vuoksi pääsekään syntymään.
Näihin katkoihin auttaa ihan tavallinen, halpa kellokytkin. Etäkytkimiäkin on saatavissa, mutta ne ovat huomattavasti kalliimpia.

Lue aiheesta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 5, joka ilmestyi 6.6.