Suomessa öljy täyttää vajaan neljänneksen maan energiantarpeesta, ja kevyt polttoöljy käytetään pääosin muissa kohteissa kuin pientalojen lämmityksessä. Suomi on vähiten öljyriippuvaisia OECD-maita, sillä energiavalikoimamme on monipuolinen. Ruotsissa öljyn osuus primäärienergian kulutuksesta on huomattavasti suurempi.

Maassamme on nykyisin noin 200 000 öljylämmitteistä pientaloa. Niiden öljyn vuosikulutus on alle kaksi prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Keskikulutus on 10 vuodessa pudonnut selvästi öljylämmittäjien energiatehokkuustoimin ja on nyt alle 2 300 litraa vuodessa.

Energiamuotojen vastakkainasettelu ei ole järkevää öljyalan mukaan. Jatkossakin tarvitaan rinnakkain fossiilisia polttoaineita ja uusiutuvia energioita, joita energia-ala, myös öljyalan toimijat, kehittävät. Vielä vähemmän on kuluttajan etujen mukaista vaatia yhdelle lämmitysmuodolle rangaistusluonteisia veroja, jotka vaikeuttavat normaalin markkinatalouden toimintaa lämmitysvalinnoissa.

Öljyalan Keskusliitto huomauttaa, että Suomessa polttoöljyn verotaso on Euroopan korkeimpia. Valmistevero kaksinkertaistettiin vuonna 2011, kun se aiemmin oli eurooppalaisella keskitasolla. Suuren lämmitystarpeen maista vain Ruotsissa on ollut merkittävästi poikkeava, erittäin korkea verokanta lämmitysöljylle. Suomessa ei löydy nykyisellekään verotasolle perusteita energiankulutuksesta tai ympäristösyistä. Pientalojen öljylämmityksen CO2-päästöt ovat alle 2,5 prosenttia kokonaispäästöistä ja typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt useimpiin muihin lämmitysenergioihin verrattuna matalammat.

”Jos jutussa mainittu lämpöpumppuinvestoinnin pääomakustannus 330 miljoonaa euroa pitäisi paikkansa, saisi maalämpöjärjestelmän öljylämmitystaloon 1 650 eurolla! Oikea kustannustaso lienee vähintään noin 20 000 euroa, jolloin pääomakustannus olisi neljän miljardin euron luokkaa. Mikään avustusjärjestelmä ei, ei edes kotitalousvähennys, taivu tukemaan tällaista muutosta. Lisäksi olisi kansantaloudellista tuhlausta vaihtaa hyvin toimivia lämmitysjärjestelmiä”, Öljyalan Keskusliiton varatoimitusjohtaja Pekka Huttula sanoo.

Valtaosaan uusista pientaloista tulee nyt jokin sähköön perustuva lämmitysjärjestelmä, mikä vaatii ylimääräistä sähkön tuotantokapasiteettia lämmityskaudella. Artikkelissa mainittu rakennusten energiamääräysten sähkön energiamuotokerroin 1,7 on Öljyalan mielestä perusteettoman matala poiketen selvästi eurooppalaisesta linjasta.

”Oikeampaa olisi käyttää edes hyödynjakomenetelmällä laskettua primäärienergiakerrointa 2,2, joka sekin olisi muuta Eurooppaa matalampi. Nykyistä kerrointa ei voi lämmittämisessä perustella Suomen keskimääräisellä sähkön tuotantorakenteella. Ulkopuolisen lämmitysenergian tarve tulee jatkossa keskittymään entistä enemmän vuoden kylmimpiin kuukausiin. Sähkön tuotantorakennetta on perusteltua tarkastella sen lämmityspäästöjä ja muita haittavaikutuksia arvioitaessa ns. marginaalisähkön pohjalta. Lämmitys edellyttää huipputuotantoa, jonka päästöt ovat merkittävästi keskimääräistä tuotantoa suuremmat”, sanoo Pekka Huttula.

Öljylämmityksen osuus pientalokannasta on noin 20 prosenttia. Hyvällä hyötysuhteella toimivan talokohtaisen öljylämmityksen voidaan katsoa leikkaavan huipputehontarvetta 2 000 MW ja varmistavan sähkön huipputuotantokapasiteetin riittämisen muihin tarpeisiin. Jos öljylämmitys korvattaisiin kerralla jollakin sähköön perustuvalla lämmitysmuodolla, se vaatisi noin 1 000-2 000 MW lisää huipputuotantokapasiteettia. Määrä vastaa yhtä, jopa kahta ydinvoiman tuotantoyksikköä.

Tämän takia pitäisi myös uudistuotannossa huolehtia siitä, että käytössä on vastaisuudessakin useita energialähteitä. Vielä remontin tarpeessa olevaa öljylämmitystalokannan osaa kannattaa uudistaa ja tarvittaessa täydentää parhaalla taloudellisesti toteutettavalla, uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä teknologialla.