Tarkastuksen alussa pidetyssä omistajan haastattelussa selvisi, että kodissa ei ollut tehty koko rakennuksen olemassaolon aikana huoltoja ilmanvaihtolaitteille tai nuohottu kanavistoja. Tämän takia kodin tutkimukset aloitettiin tarkastamalla ilmanvaihtoventtiilien virtauksia.

Merkkisavulla voitiin todeta, ettei yhdessäkään ilmanvaihtoventtiilissä liikkunut ilmaa kumpaankaan suuntaa.

Tarkastajan ensimmäinen epäilys oli, että ilmanvaihtokone on sammutettu. Ilmanvaihtokonetta tarkastettaessa selvisi, että koneen puhaltimet olivat rikkoutuneet. Tähän oli ilmeisesti ollut syynä suodattimien tukkeutuminen. Puhaltimien moottoreille oli aiheutunut lisärasitusta, joka oli johtanut niiden nopeaan rikkoutumiseen.

Ilmanvaihtokonetta tarkastettaessa selvisi myös, että konetta tai sen suodattimia ei ollut puhdistettu kertaakaan omakotitalon valmistumisen jälkeen. Näiden toimenpiteiden tarpeellisuus oli asukkaalle yllätys.

Ilmanvaihtolaitteet vaativat säännöllistä huoltoa

Ilmanvaihdon puutteet heikentävät tietysti sisäilman laatua, mutta tämän lisäksi ilmanvaihdon puuttuminen rakennuksessa lisää pintojen kosteusrasitusta erityisesti märkätiloissa. Lisäksi ilmanvaihdon puutteet lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta, koska rakennukset on suunniteltu siten, että niiden tulisi olla alipaineisia ulkoilmaan nähden, jotta lämpimämpää ja kosteampaa sisäilmaa ei siirry höyryn- tai ilmansulun rakojen tai reikien kautta rakenteisiin.

Erityisen suuri riski kosteuden siirtymisestä rakenteisiin on yläpohjarakenteissa, koska rakennuksen ylimmissä osissa alipaine on aina pienimmillään tai ylipaine suurimmillaan. Mitä korkeampi rakennus on, sitä suurempi on ero painesuhteissa alimman kerroksen lattiapinnan ja ylimmän kerroksen sisäkaton välillä.

Ilmanvaihtolaitteiston suodattimet tulisi valmistajien ohjeiden mukaan puhdistaa tai uusia 2–4 kertaa vuodessa. Ilmanvaihdon kanavistojen nuohous on suositeltavaa teettää ammattilaisella kymmenen vuoden välein. Samassa yhteydessä on hyvä säätää ilmavirtaukset venttiileissä. Jatkuvasti päällä olevien ilmanvaihtokoneiden puhaltimien tekninen käyttöikä on 10–15 vuotta.

Sisätilojen sekä rakenteiden tutkimukset

Ilmanvaihdon puuttumisesta aiheutuneiden riskien selvittäminen aloitettiin tässä kohteessa tarkastamalla koko rakennuksen sisäpinnat mahdollisten kosteusjälkien tai vaurioiden selvittämiseksi. Pääosassa tiloista ei havaittu kosteuteen tai vaurioihin viittaavia jälkiä rakenteiden pinnoilla. Ainoastaan saunassa havaittiin tummentumia paneelien pinnoilla lauteiden alla. Ne olivat aiheutuneet paneelien hitaasta kuivumisesta ilmanvaihdon puuttumisen vuoksi. Paneelien taustalla olevissa rakenteissa ei havaittu vaurioita.

Suurin riski sisäilman kosteuden siirtymisestä rakenteisiin ilmanvaihdon puuttumisen vuoksi kohdistuu rakennuksen yläosiin. Siksi yläpohjarakenteita tutkittiin tarkastamalla yläpohjatila sekä tutkimalla yläpohjarakenteita useista kohdista yläpohjan lämmöneristeitä siirtämällä. Rakenteiden tutkimuksissa ei havaittu puutteita yläpohjan höyrynsulkumuovissa. Rakenteissa ei myöskään havaittu vaurioita tai kosteusrasitukseen viittaavia jälkiä.

Ainoa kohta, jossa rakenteissa todettiin pienellä alueella vaurio, oli yläpohjatilan sisäkaton kulkuluukun vierellä. Siinä puurakenteissa havaittiin silmin näkyvää mikrobikasvustoa sekä kosteuteen viittaavia jälkiä. Vaurion syynä oli höyrynsulun pieni rako luukun vieressä sekä sisätiloista ilmavirtauksien mukana siirtyneen kosteuden tiivistyminen rakenteisiin.

Höyrynsulkujen pienistä puutteista ei yleensä aiheudu vauriota rakenteisiin, jos rakenne on sellainen, että kosteus pääsee tuulettumaan ulkopinnalta. Koska tämän rakennuksen ilmanvaihto ei toiminut, oli sisäilmassa normaalia enemmän kosteutta. Rakennus oli yläosistaan ylipaineinen, jolloin reiän kautta siirtyi myös normaalia enemmän ilmaa rakenteisiin.

Ilmanvaihtokoneen rikkoutumisesta ei onneksi ollut aiheutunut laajoja vaurioita rakenteisiin. Ilmanvaihtokoneen puhaltimien vaihtamisen ja kanaviston nuohouksen lisäksi tarvittiin vain saunan seinän paneelien hionta sekä luukun viereisellä kohdalla hyvin paikallinen yläpohjarakenteen korjaaminen.

Vaurioiden syntymisen oli estänyt hyvin asennettu höyrynsulkumuovi sekä se, että neliömäärältään suuressa kodissa asui sen kokoon nähden vähän ihmisiä. Tämä seikka on osaltaan vähentänyt sisäilmaan ihmisten toiminnan myötä siirtyvän kosteuden määrää.

Ilmanvaihdon ongelmat harvinaisia 2000-luvun rakennuksissa

Raksystems Insinööritoimisto Oy on viime vuosina tehnyt noin 14 000 asuntokaupan kuntotarkastusta. Kuntotarkistetuista taloista 4 500 on rakennettu 2000-luvulla. Tarkistusten perusteella on voitu todeta, että vain noin kahdeksassa prosentissa taloista on ollut ilmanvaihtojärjestelmän oleellisia korjaus- tai huoltotarpeita. Näistä suosituksista suurin osa on liittynyt normaaleihin huoltotoimenpiteisiin, kuten suodattimien vaihtoon tai kanavistojen nuohoukseen.

Suosituksien määrässä tulee huomioida, että kuntotarkastus suoritetaan pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin. Esimerkiksi ilmanvaihdon ilmavirtauksia tarkastetaan merkkisavulla. Kuntotarkastukseen ei sisälly paine-erojen tai venttiilien ilmavirtauksien määrän mittauksia.