Aapeli-myrsky näytti jälleen Suomen haavoittuvuuden sään ääri-ilmiöiden edessä. Loppulaskun suuruus ei vielä ole tiedossa, mutta jo nyt tappioiden on arvioitu olevan miljoonia euroja pelkästään yksittäisille verkkoyhtiöille. Simulointiteknologia mahdollistaa tarkan ja ajantasaisen tilannekuvan myrskyvaurioille alttiista metsäalueista. Sen avulla voidaan varautua lähestyviin myrskyihin entistä paremmin. Teknologian käytöstä hyötyisivät verkkoyhtiöiden lisäksi myös huoltovarmuudesta ja pelastustoiminnasta vastaavat viranomaiset.

Ennakointi kaapelointia halvempaa

”Aapeli-myrsky todisti, että Suomi ei ole varautunut myrskyihin vielä riittävästi, vaikka koko ajan mennäänkin eteenpäin. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja on vain ajan kysymys, koska Suomeen osuu ensimmäinen massiivinen suurhäiriö, joka laittaa yhteiskunnan toiminnot todelliseen testiin. Häiriöiden ennakointi voisi olla huomattavasti kattavampaa, sillä teknologia on olemassa ja käyttövalmis”, FT Pasi Tarvainen Numerola Oy:stä sanoo.

Numerolan monipuolinen teknologia osoittaa sekä tuulen keski- ja puuskanopeuden että turbulenssitason sekä näiden perusteella laskettavan tuulen puustolle aiheuttaman kaatumisriskin. Teknologia sisältää myös puuston lajikohtaisen kasvuennustemallin, mikä mahdollistaa myrskyriskien pitkänajan ennustavat mallinnukset esimerkiksi vierimetsänhoidon suunnittelua varten.

”Esimerkiksi vain laserkeilausmallinnukseen perustuvat ennakointipalvelut eivät huomioi tuulen suuntaa ja voimakkuutta mallinnuksessaan. Kuitenkin nimenomaan tuulisuudella on olennainen merkitys puuston kaatumisriskeihin, koska maanpinnan lähellä olevat virtausesteet kuten maaston muodot, puusto, ja rakennukset aiheuttavat puiden kaatumista aiheuttavaa tuulen kiihtymistä ja turbulenttisuutta”, Tarvainen kertoo.

Numerolan teknologia näyttää tuhoille riskialttiit alueet jopa kymmenien metrien tarkkuudella. Mallinnus on mahdollista tehdä lähes reaaliajassa, jolloin lähestyvän myräkän riskialueilla olevia kansalaisia voitaisiin kehottaa varautumaan tilanteeseen hyvissä ajoin. Myös kunnossapito- ja pelastusresursseja voitaisiin kohdentaa ennakoiden näille alueille.

”Koko Suomi voitaisiin mallintaa laskentateknologiamme avulla kohtuullisin kustannuksin. Uskomme, että mallinnuksen monipuolinen hyödyntäminen yhteiskunnan eri toiminnoissa vähentäisi merkittävästi suoria ja välillisiä haittoja, joita jokainen myrsky aiheuttaa”, Tarvainen toteaa.

Mallinnus osoitti kaapeloinnin tarpeen odotettua pienemmäksi

Sähkön toimitusvarmuudesta huolehtiminen ja sen kustannusvaikutukset verkkoyhtiöille, ja sitä kautta kuluttajahintoihin puhuttavat. Korotuspaineisiin voidaan vaikuttaa priorisoimalla maakaapelointia vain kaikkein suurimman riskin alueille. Kaapelointi ei ole ainoa ja kaikissa tilanteissa järkevin toimenpide.

Kouvolassa toimiva KSS Verkko Oy hyödyntää Numerolan teknologiaa maakaapelointi-investointien ja huoltotoimenpiteiden suunnittelussa. Maakaapelointi on kallista, joten yhtään turhaa kilometriä ei haluta. Kaapelointi-investoinnit kannattaa priorisoida korkean riskin alueille, joihin kevyemmät keinot, kuten ennakoiva puuston raivaus eivät riitä.

”Tavoitteenamme on rakentaa hallituin kustannuksin riittävän säävarma sähköverkko – ei kaapeloida liikaa, mutta riittävästi. Itse asiassa myrskymallinnuksista ilmeni, että kaapelointitarve on pienempi kuin alun perin luulimme”, KSS Verkko Oy:n kunnossapitopäällikkö Jyri Tompuri kertoo.

(Lähde: Numerola Oy)