Pääosa kasveista selviää talvesta ilman puutarhurin apua. Vaikka puista ja pensaista muutama oksa paleltuisikin, ei vaurioista useimmiten synny kasville pysyvää haittaa. Hyvin viihtyvät kasvit korvaavat menetykset seuraavalla kasvukaudella.

Kotimaisilla taimistoilla viljellyt taimet antavat hyvät lähtökohdat talvenkestävälle pihalle. Kaikkia kasvilajeja ei meillä kuitenkaan edes viljellä. Ulkomailta kasveja tuotaessa on kuitenkin yhtä tärkeää, että kasvi on alkuperältään sopiva kasvukautemme pituuteen ja talven kylmyyteen.

Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta löytyvät puuvartisten lajien kasvuvyöhykkeet antavat osviittaa, kuinka ankara oman paikkakunnan ilmasto on. Myös maaston muodot vaikuttavat paikallisilmastoon: kylmimpiä paikkoja ovat notkelmat ja lämpimimpiä ovat mäenlaet ja etelärinteet. Suotuisa pienilmasto syntyy, kun kasvit suojaavat toisiaan.

Kaikki talvituhot eivät aiheudu pakkasista. Tuuli kuivattaa ja aurinko lämmittää versoja kevättalvella ennen kuin routa on sulanut. Kasvit eivät saa jäisestä maasta vettä, joten ne kuivuvat. Siksi etenkin ainavihannat nuoret kasvit kannattaa varjostaa. Varjostus on eduksi myös talvivihreille perennoille, kun niitä suojaava lumi sulaa aikaisin.

Oikea aika talvisuojauksille on, kun maa on pinnastaan routaantunut. Kevätsuojia ei kannata asettaa kasvien päälle liian aikaisin, vaan vasta vuodenvaihteen jälkeen. Parhaita siihen ovat kevyet varjostusverkot, jotka eivät paina kasvia.

Vasta roudan tullen

Kasvien talvehtimista voi varmistella myös puutarhassa. Lumi olisi paras eriste pakkasia vastaan, mutta joskus ankara pakkanen tulee ennen pysyvää lunta. Parin vuoden takaisten talvituhojen syynä olivat syksyllä tulleet kovat pakkaset, kun maa oli vielä paljas.

Arkojen kasvien, kuten jaloruusujen, juurelle kannattaa varmuuden vuoksi kasata hiekkaa. Se suojaa juuristoaluetta, mutta pitää kasvien tyvet kuivina. Hiekkaa lisätään vasta kun maa on pinnastaan jäätynyt. Keväällä hiekan voi levittää penkkiin.

Talvensuojaturvetta käytetään samaan tapaan kuin hiekkaa. Erikoisturve ei ime itseensä vettä, joten kasvien tyvet pysyvät varmasti kuivina. Kuivan turpeen voi kerätä keväällä talteen ja käyttää uudelleen.

Lue juttu puutarhan kasvien talvisuojauksesta TM Rakennusmaailmasta 10/18.

Kasveille kestävyyttä

Valitse ensisijaisesti paikkakunnallasi talvenkestäviä lajeja. Tarkista kuntasi kasvuvyöhyke Ilmatieteen laitoksen Kunnat ja kasvuvyöhykkeet -listalta, www.ilmatieteenlaitos.fi.

Istuta kasvi lajille sopiviin kasvuolosuhteisiin. Ratkaisevia tekijöitä ovat kasvupaikan valoisuus, maan happamuus, ravinteikkuus ja kosteus sekä kasvualustan humuspitoisuus ja paksuus.

Loppukesän kaliumlannoitus (syyslannoite) parantaa talvenkestävyyttä, typpilannoitus (kesälannoitteet) haittaa sitä.

Älä leikkaa talvenarkoja lajeja voimakkaasti etenkään syksyllä.

Kohopenkeissä kasvit eivät kärsi talvimärkyydestä, joka on monesti etenkin perennojen talvituhon syy. Kasvukausi alkaa kohotetussa kasvualustassa aikaisemmin kuin tasamaalla.

Lumi on erinomainen pakkassuoja, mutta sen puuttuessa suojaa puuvartisten kasvien juuristoaluetta hiekalla, talvensuojaturpeella ja puista pudonneilla lehdillä.

Jos lunta sataa syksyllä ennen lehtien putoamista, kopistele se pois, etteivät oksat repeile sen painosta. Ravista talvella lumikuormaa pois havujen päältä.

Kasaa keväällä lunta turhan varhain paljastuneen perennapenkin tai sipulikukkaistutuksen päälle tai varjosta sitä muutamalla havunoksalla.

Suojaa nuorten puiden rungot jyrsijöiltä jo syksyllä. Käytä jänisverkkoja ja rungonsuojanauhoja.