Nykysuositusten mukaan keittiössä tulisi voida lajitella vähintään yhdeksää jätejaetta. Se on paljon, kun monen jätevaunussa on vain kahdesta kolmeen jäteastiaa.

Tuttavapiirissä tehty pikakysely paljastaa, että vaatteet ja tekstiilit vartovat matkaa UFF:lle muovipusseissa eteisen naulakossa, pantilliset pullot ja suuret pahvilaatikot nököttävät ulkokuistilla. Itse kerään lasipurkit pakastimen päälle. Jätevaunuuni mahtuu vain kolme astiaa ja ne on varattu kompostoituvalle jätteelle, metallipakkauksille (taloudessa on kissoja) sekä kuivalle sekajätteelle. Paristot kerään keittiötasoa koristavaan sievään kahvipurkkiin. Pikkueteisessä on korit kartongille ja keräyspaperille. Raivostuttavaa.

Tilanne lienee yleinen. Suomalaiset nimittäin kierrättävät mielellään; tutkimuksiin vastanneista 90 prosenttia kierrättää ainakin jotakin, kuten pantillisia pulloja, tölkkejä ja keräyspaperia.

Monilapsisissa perheissä syntyy paljon lajiteltavaa jätettä. Mitä kauempana keräilyastiat sijaitsevat, sitä suurempia määriä kuljetettavaa kertyy. Erityisesti haja-asutusalueilla kierrätysreissut on otettava aivan asiaksi, vaikka pisteet onkin pyritty sijoittamaan luontevien asiointireissujen varrelle. Ongelmallista on erityisesti muovipakkausten kierrättäminen, sillä niiden keräyspisteitä on edelleen harvassa.

Lajittelukalustetta etsimässä

Työtehoseurassa työskentelevä TkT Heli Mäntylä huomasi, ettei saanut omaan keittiöönsä ihanteellista lajitteluratkaisua, vaikka jätevaunussa oli neljän jäteastian ratkaisu ja vielä alakaapeissa lisää tilaa lajittelulle. Silti jätteiden lajittelu jäi hänestä liian pirstaloituneeksi.

”Yhdeksän jätejakeen lajitteleminenhan ei jätevaunussa mitenkään onnistu”, hän naurahtaa.

Suomalaiset ovat kysyttäessä innokkaita kierrättäjiä, mutta Heli Mäntylän mukaan jäteastioiden määrä keittiössä vaikuttaa ymmärrettävästi suoraan kierrätysinnokkuuteen. Harva jaksaa tehdä muutenkin kiireisestä arjestaan tarpeettoman vaikeaa. Heli Mäntylä pahoitteleekin, ettei lajittelua ole ajateltu edes uusissa keittiöissä ja asunnoissa.

Työtehoseurassa ryhdyttiin tuumasta toimeen ja Heli Mäntylä suunnitteli Työtehoseuran Ekologinen keittiö -hankkeessa erityisen kierrätyskaapin.

Kierrätyskaapissa on tilaa kahdeksalle jätejakeelle: keräyskartongille ja -pahville, pantillisille pulloille, pienmetalleille, lasille, vaarallisille jätteille, energiajakeelle, keräyspaperille ja muulle kierrätettävälle jätteelle, kuten esimerkiksi värikaseteille.

”Biojäte kerätään erikseen lähimpänä sen syntypaikkaa, parhaana paikkana biojätteen keräykselle on oma laatikosto heti keskeisimmän työtason alapuolella”, Heli Mäntylä huomauttaa.
Sekajätettä ei Heli Mäntylän mukaan tarkoin kierrättämällä juurikaan jää.

Kierrätyskaapin koko on 600 x 600 x 2100 mm. Sen voi sijoittaa esimerkiksi eteiseen, kodinhoitohuoneeseen tai kuraeteiseenkin.

Laatikosto lajittelulle

Laatikostollisen lajitteluratkaisun voi toki toteuttaa uuteen tai uudehkoon keittiöön, jos siellä liikenee alalaatikko tai kaksi.

Mallistosuunnittelija Anne Mukkula Kesko rakentamisen ja talotekniikan kaupasta sanoo, että CELLO-keittiöissä normaali laatikosto kahtia jaettuna sopisi hyvin tällaiseen tarkoitukseen. Se voidaan jakaa sopivan kokoisilla irtolaatikoilla vielä oikeaan käyttöön. Toinen mahdollisuus olisi riittävän suuressa keittiössä varata yksi kaappi siivouskaapin tapaan lajittelulle. Tällainen kaappi voi sijaita myös eteisessä tai autotallissa.

”Pienissä keittiöissä ei useinkaan tilaa ylimääräisille kaapistoille tai välttämättä edes laatikostojen jättämiselle jätteiden lajittelulle tunnu löytyvän”, Anne Mukkula pahoittelee.

Erilaisia muovisia kierrätysastioita käyttämällä kodinhoitohuoneeseen tai autotalliin/varastoon voi hyllyköstä toteuttaa vaikka kuinka tyylikkään oman kierrätyspisteen.

Lajittelupisteen voi sijoittaa myös ulkovarastoon tai tekniseen tilaan. Sen pitäisi kuitenkin olla helposti saavutettavissa. Muuten ne nyssykät ja pussukat kuitenkin lojuvat eteisessä kuljetusta odottamassa.

Kauempana silmistä sijaitseva tilava varasto kerää sisuksiinsa helposti liikaakin kierrätettävää odottamaan matkaa varsinaiseen kierrätyspisteeseen.

Kokkolan Asuntomessuilla vuonna 2011 yhdessä messutalossa kierrätyskaappi verkkokoreineen oli muuten rakennettu rappusten alle jääneeseen hukkatilaan.

Jätevaunuja valitsemassa

Jos allaskaapin alla oleva jätevaunu alkaa olla vaihtoiässä, sen tilalle kannattaa harkita versiota, jossa on nykyistä useampia astioita. Näin osa lajitteluongelmista ratkeaa helposti.

Aki Pohjanlehto Lanka ja Muovi Oy:stä sanoo, että allaskaappi onkin luontevin sijoituspaikka jätekaapille, vaikka toki tilan salliessa jätelajittelulle voi keittiöstä jonkin muunkin kaapin haluttaessa uhrata.

”Pahvit ja paperit voi sijoittaa keittiön laatikkoon tai lankakoriin. Allaskaapin yläosassa on myös usein pesualtaan alapuolella käyttämätöntä säilytystilaa epäkäytännöllisen kalustelevyn vuoksi. Käytettävissä oleva tila kannattaa hyödyntää kaapista ulosliukuvalla allaskaapin vaunulla tai tarviketasolla.”

Anne Mukkulan mukaan jäteastioiden koossa ei kuitenkaan kannattaisi tinkiä.

”Jäteastiat eivät saa olla liian pieniä. Esimerkiksi muoviset lihapakkaukset täyttävät jäteastian nopeasti.”

Hän kehottaa kiinnittämään huomiota myös astioiden ja vaunujen puhdistettavuuteen. Roiskeita tulee helposti ja mahdolliset terävät kulmat ja pienet kolot vaikeuttavat puhtaanapitoa.

Näin järjestät paikat kierrätysmateriaaleille

  • Huolehdi, että kierrätykseen on olemassa tarvittavan isot laatikot.
  • Jos mahdollista, järjestä kaikille kierrätysmateriaaleille tilat samaan paikkaan, esimerkiksi keittiöön tai kodinhoitohuoneeseen.
  • Voisiko keittiöstä varata kokonaisen kaapin kierrätysmateriaaleja varten?
  • Hyödynnä allaskaapin koko tila: yläosassa on usein hyödynnettävää tilaa, jonne voi asentaa vaikka ritilähyllyn.
  • Kiinnitä myös huomiota laatikoiden ja vaunujen puhdistettavuuteen.