Yhä useampi on tänä keväänä istuttanut ensimmäiset hyötykasvit, olipa aiempaa kokemusta tai ei. Kasvukausi on vasta alussa, joten vielä ehtii mukaan.

Kun ajat ovat taloudellisesti tiukat, hyötykasvien kasvattaminen lisääntyy. Lähiruuan kasvattaminen koetaan palkitsevaksi, ja itse kasvatettu sato käytetään aina tarkkaan.

Kukistakaan ei tarvitse luopua, sillä monet hyötykasvit ovat koristeellisia ja kukkivatkin kauniisti. Niitä voi kasvattaa myös parvekelaatikoissa, perennapenkeissä viljelylaatikoissa koristekasvien lomassa.

Kasvimaalle tai laatikkoon

Hyötykasveja voi kasvattaa perinteiseen tapaan kasvimaalla tai omissa astioissaan. Osan nurmikosta voi muokata viljelmäksi tai taimet voi kasvattaa viljelylaatikoissa patiolla ja parvekkeella.

Tärkeintä on riittävän paksu kasvualusta. Sen voi joko valmistaa oman pihan multaa parantamalla tai hankkimalla kuorman valmiiksi lannoitettua ja kalkittua multaa.

Kasvimaalle tarvitaan kunnon multaa 30–40 sentin paksuudelta. Sen tulee olla rikkaruohotonta ja valmiiksi parannettua – tai se täytyy puhdistaa juuririkkaruohoista ennen viljelyn aloittamista. Jos käytetään puutarhan omaa multaa, tarkimman maanparannusohjeen saa teettämällä viljelystutkimuksen.

Säästöä astioita kierrättämällä

Viljelyasioissa voi säästää paljon käyttämällä kierrätystavaraa. Taimet voi kasvattaa jugurtti- tai maitopurkeissa, ja viljelylaatikoksi käyvät käsittelemättömät puulaatikot. Taimipotteja voi valmistaa myös sanomalehtipaperista.

Viljelylaatikon voi nikkaroida kertakäyttölavan käsittelemättömästä puutavarasta ja vuorata sanomalehtipaperilla, jotta multa ei valu laitojen raoista hukkaan. Montaa kasvukautta ne eivät kestä, mutta entisen lahottua voi tehdä uuden laatikon.

Sopiva laatikkoon laitettavan kasvualustan paksuus on vähintään 30 senttimetriä. Kaksi kertaa syvämultaisempi on vielä parempi, jotta multa pidättää tarpeeksi vettä ja ravinteita.

Kun maa on lämmennyt

Isoja viljelyruukkuja saa vaikkapa marjankeruusangoista, mutta tee niiden pohjan tuntumaan reikiä. Yhdessä 8–10 litran astiassa voi kasvattaa yhden tomaatin, kurkun tai kurpitsan ja pieneen kestokassiin voi istuttaa 4-5 idätettyä perunaa.

Hyvä istutus- ja kylvöaika on silloin, kun maa on lämmennyt 5–10-asteiseksi ja hieman kuivahtanut. Lasitetulla terassilla tai parvekkeella viljelytöihin pääsee aikaisemmin kuin avomaalla. Alueelliset erot vaikuttavat kasvukauden alkamiseen ja päättymiseen.

Useimmat hyötykasvit viihtyvät aurinkoisella, lämpimällä paikalla. Yrtit ja lehtivihannekset menestyvät puolivarjossakin. Etenkin lasitetulla parvekkeella täytyy huolehtia, etteivät kasvit paahdu auringossa.

Valmistaudu kastelemaan

Jos kasvualusta on peruslannoitettua ja -kalkittua, lisälannoitusta tarvitaan ensimmäisellä kasvukaudella vähän. Typpilisää liukenee vaikkapa kasvien väliin levitetystä nurmikon leikkuujätteestä, joka samalla vähentää kastelutarvetta.

Hyötykasvit vaativat hoitoa läpi kasvukauden. Jos kesä on hyvin aurinkoinen, kannattaa varautua kastelemaan astioissa jopa kahdesti päivässä. Jos kesä on sateinen, pitää valvoa, etteivät kasvit huku liikakosteuteen.

Biohiilen käyttö parantaa kasvua ja helpottaa viljelyä. Kasvualustaan sekoitettavan biohiilen idea on pidättää kosteutta ja ravinteita mutta vapauttaa sitä pikkuhiljaa kasvien käyttöön. Siksi biohiiltä liotetaan lannoiteliuoksessa ennen käyttöä, jotta se toimii oikein.

 

Lue lisää:

Nikkaroi alta kasteleva kasvilaatikko

Yhteisöllisyyttä taloyhtiöön: Sopisiko teille viljelylaatikko?

Nikkaroi kukkalaatikko parvekkeelle tai terassille

Parempaa satoa laatikkoviljelyllä

Kokeile näitä helppoja kasveja

Herne kylvetään kasvimaalle toukokuussa. Siemenet voi kylvää myös ruukkuihin 5–7 siementä/ruukku ja esikasvattaa ne taimiksi ennen istuttamista. Kesällä tarvitaan vain kastelua.

Pensaspavut kylvetään kasvimaalle maan lämmettyä kunnolla. Esikasvatuskin on nopeaa, vain 2-3 viikkoa riittää. Istuta taimet ulos kesäkuun alussa.

Tillit ehtivät satoon erikasvattamatta, mutta etumatkaa taimetuksesta saa. Kylvä rypäs siemeniä mullalla täytettyihin viilipurkkeihin ja siirrä taimet ulos touko-kesäkuun vaihteessa.

Perunat esi-idätetään huhti-toukokuussa ja istutetaan noin 20-senttisen vaon pohjalle toukokuussa. Satoa alkaa syntyä keskikesältä alkaen. Perunaa voi istuttaa erittäin, jolloin tarjolla on nuoria perunoita syksyyn saakka.

Sipulin pikkuistukkaat pistetään mullan pinnan tuntumaan noin kymmenen sentin välein siten, että kärki jää näkyviin. Kesäkäyttöön harvennetaan joka toinen ja syksyllä tuleennuttua korjataan varastosipulit.

Tomaatti kannattaa toukokuussa hankkia jo hyvänkokoisena taimena. Yhdestäkin tomaatintaimesta tulee runsas sato, kun se saa tarpeeksi vettä ja lisälannoitusta kasteluveden joukossa. Tomaatti on tuulipölytteinen.

Avomaankurkun partenokarppiset lajikkeet tuottavat satoa ilman pölytystä. Taimet voi vielä esikasvattaa, sillä lämpimällä paikalla ne ehtivät kylvöstä satoon jopa suoraan penkkiin kylvettynä. Esikasvatusaika on 3-4 viikkoa.

Kesäkurpitsat ovat satoisia. Taimet esikasvatetaan noin neljän viikon ajan sisällä ennen ulos istuttamista. Yksi taimi riittää salaattikäyttöön, 2-3 tainta tuottaa satoa ruuanlaittoonkin.

Yrttien taimet kannattaa ostaa toukokuussa, mutta niistä voi ottaa pistokkaita. Kokeile basilikan, minttujen ja mäkimeiramin lisäystä: leikkaa versoja ja juurruta vesilajissa ennen istuttamista ruukkuun tai maahan.