Omalla parvekkeella tai terassilla on helppo kasvattaa syötävää. Laadukas multa, riittävän isot astiat ja olosuhteisiin sopivat kasvit tekevät kenestä tahansa oivallisen parvekepuutarhurin. 

Vaikkei omistaisikaan punaista tupaa ja perunamaata, oman puutarhuri-identiteetin toteuttaminen on mahdollista. Myös parvekkeella voi kasvattaa melkein mitä tahansa, marjapensaan.

”No juurekset ovat hankalia, koska ne tarvitsevat syvyyttä, eikä sato riitä kuin pieneen naposteluun. Yhteen ämpäriin mahtuvan kolmen istutusperunan sadolla herkuttelee, vaan ei poista nälkää. Mutta vaikkapa retiisi sopii myös laatikkoviljelyyn”, Turnipsi & Tuhatkaunon luomupuutarhuri Saara Kuurne opastaa.

”Hyvin toimii kaikki ylöspäin kasvava, jossa ei ole valtavaa juurimassaa. Esimerkiksi herukoista on jo olemassa pystykasvuisia lajikkeita, jotka eivät vie paljon tilaa.”

Parvekepuutarhasta haaveilevalle oikea aika tarttua asiaan on kesäkuun alkupuoliskolla valmiilla taimilla. Esikasvatukseen ehtivät vielä siemenestä kylvämällä esimerkiksi maaliskuussa lehtikaali, purjosipuli ja tomaatti, yrteistä basilika, timjamit, meiramit ja ruohosipuli.

Hyvä multa, parempi laatu

Muutamiin keskeisiin periaatteisiin panostaminen tekee viljelystä sekä helpompaa että antoisampaa.

”Laadukas multa”, Kuurne painottaa ensimmäiseksi. ”Siinä ei kannata muutamaa euroa säästellä.”

”Itse ostaisin luomulaatuista istutusmultaa, jossa on rakennetta (mukana hiekkaa) ja hyötymikrobeja sekä aika reilusti ravinteita. Ainakin Biolan ja Greencare myyvät sellaisia. Kekkilän luonnonmukainen yrttimulta sopii hyvin niukassa ravinteessa viihtyville kasveille.”

Riittävän isot kasvatusruukut tai -laatikot ovat tärkeitä etenkin heille, jotka eivät välttämättä jaksa paijata tai ehdi kastella kasvejaan päivittäin.

”Isoja astioita voi kastella kerralla runsaasti, ja – toki kesästä riippuen – kasvit selviävät kastelematta useitakin päiviä. Tosin muutenkin on aina parempi kastella kerralla reilusti kuin lirutella vettä pikkuhiljaa.”

Liika on tietenkin liikaa. Mieluummin kuitenkin kostea kuin märkä multa. Siihen voi vaikuttaa ruukun salaojituksella.

”Tuntuman kosteudesta saa tökkäämällä sormensa multaan pintaa syvemmälle. Monelle kasville tilanne on optimaalinen, jos multa tuntuu kuivaksi puristetulta pesusieneltä.”

Astia sinänsä voi olla mikä tahansa ostoruukuista ämpäriin tai muovikassiin, kunhan se sopii elintarvikkeille.

”Itse käytän muun muassa viiden kilon kurkkupurkkeja. Niitä voi käyttää vuoden tai muovilla vuorattuna pidempäänkin. Pinnan lohkeillessa multaan päätyvä lyijy ei ole kasville kovin hyvä ravinne. Laatikoita taas ei pidä väsätä painekyllästetystä puusta sen sisältämän kuparin takia”, Kuurne opastaa.

Ei väkipakolla

Olennaista on myös se, ettei yritä taistella tuulimyllyjä vastaan.

”Onnistumisen kokemukset jäävät varmasti vähiin, jos yrittää saada satoa väärissä olosuhteissa: aurinkoa ja lämpöä kaipaavat kasvit eivät millään menesty viileällä ja varjoisalla parvekkeella. Eivätkä kosteutta kaipaavat ja kuivuutta sietävät kasvit viihdy samassa ruukussa”, Saara Kuurne muistuttaa.

Jokainen parveke on se mikä on, mutta voi vallitseviin oloihin myös osittain vaikuttaa.

”Lasitettu parveke toimii parhaimmillaan kuin kasvihuone, ja siellä voi puuhata varhaisvihannesten kanssa jo ennen varsinaista parvekekautta. Toisaalta kuumina kesinä lämpö voi nousta niillä yli 30 asteeseen, jolloin kasvu pysähtyy; muun muassa paprika ja chili abortoivat silloin omat kukkansa. Lämpötilaan voi vaikuttaa erilaisilla verhoratkaisuilla ja tuuletuksella.”

Tuuletus on olennaista myös pölytyksen eli hyönteisten kannalta.

”Hyönteisiä voi houkutella paikalle myös kasvivalinnoilla. Muun muassa yrttien kukat ovat varsinaisia pölyttäjämagneetteja. Eikä ötökkähotellikaan ole huono vaihtoehto. Ja voi pölytystä tukea myös sutimalla kasveja jollain siveltimellä.”

Kanankakkaa ja nokkosvettä

Luomupuutarhurille viljelyssä keskeistä on tietenkin luonnonmukaisuus, joka näkyy muun muassa lannoituksessa ja tuholaistorjunnassa.

”Jos joku haluaa lannoittaa kasvejaan vaaleanpunaiseksi värjätyllä – kieltämättä hajuttomalla – kemikaalilla, niin mikäs siinä. Minä valitsen mieluummin kanankakan ja hajun, koska ainakin tiedän, mitä se on”, Kuurne toteaa.

Varsinaista luomulannoitetta on nokkosvesi, jota voi tehdä itse: nokkosilla täytetty ämpäri suljetaan löyhästi kannella, mädätetään sisältöä vähintään viikko, siivilöidään tuotos ja laimennetaan sitä veteen (1/10). Nokkosuutetta voi käyttää laimentamattomana jo kahden päivän kuluttua lehdille suihkutettuna tuplavaikutuksella: ravinteet imeytyvät kasviin ja kirvat kaikkoavat.

”Etenkin chiliä rakastavia kirvoja voi hätyytellä myös mäntysuopapohjaisella saippualiuoksella tai kätevimmin kylmällä vedellä. Ruukkuhan on helppo kantaa vaikka suihkuun kylpyhuoneeseen.”

Kuurneen mukaan myös parvekeviljelyssä kannattaa hyödyntää mullan kiertoa. Luomuajattelun pohjalta hyvänä apuna on bokashi-kompostointi.

”Etenkin jos kasvattaa monivuotisia kasveja, täytyy myös muistaa, että pussimullasta puuttuu hiekka, joka tekee kestävän rakenteen. Sitä, tai kivituhkaa, on hyvä lisätä viimeistään toisena vuotena.”
Luomupuutarhuri toki myös kierrättää kaiken mahdollisen. Esimerkiksi muuten muovijätteeksi jäävästä multapussista saa rei’itettynä oivallisen suojan puiseen parvekelaatikkoon.

Lue lisää:

Tee itse kätevä kasvilaatikko parvekkeelle

Luomupuutarhurin vinkit parvekeviljelyyn

 

”Lantapankit. Sopivat hyvin minunlaiselleni ihmiselle, joka ei muista laittaa lannoitetta joka viikko. Tökkää ruukkuun kaksi sormea, tee kolo, täytä se kanankakkarakeilla ja peitä pinta. Saat hidasliukoista lannoitetta, jota välittyy hieman jokaisella kastelukerralla. Täydennä 2–3 viikon välein”, SaaraKuurne neuvoo.

”Biohiili. Kaupan kesäkukkamullassa on kemiallisia kastelukiteitä, jotka varastoivat kosteutta. Biohiili taas on pesusienimäinen, paljon pintaa sisältävä luonnonmukainen alusta, joka on loistava pieneliöiden asunto. Se imee itseensä valtavasti vettä ja ravinteita. Lataamattomana se tosin imee mullasta ravinteet itseensä, joten se kannattaa ladata sopivalla lannoiteliuoksella ennen multaan panoa. Myös bokashi-kompostin neste sopii tähän erinomaisesti. Ja löytyy markkinoilta myös valmiiksi kyllästettyä biohiilta.”

”Mustat isot vesiastiat. Päivällä ne imevät itseensä lämpöä ja tasoittavat parvekkeen kuumuutta, illan ja yön viileydessä ne luovuttavat sitä.”