Maalämpöä voi kerätä kallioon porattujen lämpökaivojen ohella peltomaasta sekä vesistöistä. Omakotitalossa maalämpöjärjestelmän hankintahinta on yleensä 12 0000–20 000 euroa.

Maalämpö on lämmitysjärjestelmänä jo yli puolessa uusista omakotitaloista. Maalämmön suosio on kasvanut viime vuosina, koska se tuottaa edullista energiaa ympäristöystävällisesti.

Maalämpöjärjestelmä voi maksaa itsensä takaisin nopeimmillaan reilussa viidessä vuodessa.

Maalämpöä käyttämällä voi säästää lämmityskustannuksissa perinteisiin sähkö- ja öljylämmitykseen verrattuna 50–75 prosenttia. Moni yhdistää maalämpöön vielä ilmalämpöpumpun. Motivan sivuilla olevan laskurin avulla voi vertailla maalämmön hintaa muihin lämmitysmuotoihin.

Yleisin muoto maalämmöstä on kallioon porattu porakaivo, yleensä 100–200 metrin syvyinen. Maalämmön asennuksen hinta omakotitaloon liikkuu tyypillisesti 12 000 ja 20 000 euron välillä.

Öljylämmityksestä maalämpöön vaihtava saa Ely-keskukselta 4000 euron avustuksen ja myös kotitalousvähennystä voi hyödyntää. Se tuo tuhansien eurojen säästöt.

Pienessä rivitalossa hinta voi lähteä noin 35 000 eurosta. Kerrostaloissa maalämmön

hankintakustannukset lähtevät noin 100 000 eurosta.

Maalämpöä myös vaakatasossa pellosta ja vesistöstä

Porakaivon tekeminen on iso osa maalämmön asennuksen hinnasta. Voidaan sanoa suuntaa-antavasti, että maalämmön porakaivon tekeminen omakotitaloon maksaa noin 5000 euroa. Hinta voi kuitenkin vaihdella tuhansia euroja, esimerkiksi riippuen siitä, kuinka syvällä kallioperä on pintamaan alla.

Maalämpöpumppu ja -laitteisto puolestaan voi kokonaisuudessaan maksaa 4000–10 000 euroa. Asennuksen hintaan vaikuttaa muun muassa onko kyse uudiskohteesta vai vanhan talon lämpöremontista lämmitettävien neliöiden määrä.

Putkiston voi upottaa myös peltomaahan tai vesistön pohjaan vaakatasoon. Tällaisen putkiston voi saada edullisemmin kuin kallioon poratun lämpökaivon. TM Rakennusmaailma-lehdessä 3/2022 kerroimme kolme esimerkkiä tällaisista vaakatasoon asennetuista putkistoista.

Lehdessä olevan esimerkkimme omakotitalo lämpiää peltomaahan 1,3-1,5 metrin syvyyteen upotetulla 400 metrin putkistolla. Lohjalla Kisakallion urheiluopisto (kerrosneliöitä 28 000) puolestaan lämpiää Lohjanjärveen upotetulla noin 12 kilometrin mittaisella putkistolla.

Katso koko juttu täältä.

Lue lisää:

Kauko- vai maalämpöä uuteen taloon? Listasimme plussat ja miinukset

Kaukolämpö on jäämässä suosiossa maalämmön ja ilmalämpöpumppujen taakse

Ilmasta veteen -lämpöpumppu vai maalämpö? Näin ne toimivat

Milloin maalämpöpumpun kompressori kannattaa vaihtaa? Näin asiantuntijat vastaavat

Maalämpö kiinnostaa nyt kerrostaloissakin