Kosteus kiusaa rakentajaa jo rakentamisen aikana. Kokosimme keinoja, joilla omakotirakentaja voi suojata rakennuksen ja materiaalit rakentamisen aikana.

Kireä rakentamisen aikataulu ajaa rakentajan tinkimään eri työvaiheiden ja märkätyömateriaalien kuivumisajoista. Sää tekee omat tepposensa, ja sekä itse rakennuksen että työmaalla varastoitavien materiaalien puutteellinen sääsuojaus viimeistelee kauhutarinan nimeltä homehelvetti. Sen voi kuitenkin välttää.

Rakentamisen alku: pohjatyöt

Oma tapani rakentaa on ollut tehdä heti tontin puiden kaatamisen jälkeen vesi-, jätevesi- ja hulevesiliitokset kaupungin verkkoon. Sen jälkeen kaivetaan humusmaat pois työmaan kulkureiteiltä, asennetaan suodatinkankaat ja tehdään kantavalla murskeella kulkuväylät työmaan raskasta liikennettä ajatellen.

Kun kuorma-autot sitten pääsevät tontille, kaivetaan pohja auki, asennetaan suodatinkankaat, kattovesiputket ja salaojat ja sepelöidään pohja. Myös pintavesikaivot kannattaa asentaa tässä vaiheessa.

Näin työmaa pysyy kuivana, eikä rankkakaan sade pääse kastelemaan ja pehmentämään rakennuksen alle jäävää maata, kun salaojat hoitavat heti työmaan ensipäivistä niille kuuluvaa tehtävää. Tällä tavalla maaperä säilyttää myös kantavuutensa, kun se ei pääse liettymään. Tämä on myös kustannustehokas tapa, kun ei tarvitse kaivaa uudelleen kulkureittejä auki viemäriliitoksia varten.

Kosteudenhallinta alkaa jo rakentamisen suunnittelussa

Rakentamisen aikaisen kosteudenhallinnan pitää alkaa jo suunnittelupöydällä. Työmaalle tuotavan tavaran aikatauluttaminen on tärkeää.

Työmaalle ei kannata tuoda eikä siellä säilyttää mitään ylimääräistä tavaraa, ennen kuin niitä oikeasta tarvitaan. Silloinkin ne olisi hyvä saada sääsuojaan esimerkiksi työmaakontteihin, mikäli sellaisille on työmaalla tilaa. Sähkölaitteita- tai koneita ei kannata työmaalle tuoda kuin aivan valmistumisen kynnyksellä.

Jos kontteja tai muuta katoksellista sääsuojaa ei ole, on materiaalit säilytettävä maasta irti ja peiteltävä siten, että ilma pääsee kiertämään pressun ja varastoitavan materiaalin välissä. Tehdaspakkaukset, vaikkakin ne olisivatkin muovia, eivät ole tarkoitettu suojaamaan materiaaleja muuten kuin kuljetuksen ajan. Rakennustarvikkeiden peittely on tehtävä siten, että kovakaan tuuli tai myrsky ei revi sääsuojaa pois tavaroiden päältä.

Jos ilma ei pääse kiertämään pressun ja peitetyn tavaran välissä, vallitsee pressen alla valtava kosteus. Maaperästä nouseva kosteus muodostaa tiiviin pressun alle varsinainen ”höyrykaapin”. Esimerkiksi puutavara sinistyy ja homehtuu tällä tavoin säilytettäessä hyvin nopeasti. Samoin käy kaikille muillekin materiaaleille.

On tärkeää huolehtia myös siitä, että peiton päälle ei pääse kertymään vettä tai lunta. Pressu pitää asentaa siten, että siitä tulee ikään kuin harjakattoinen suoja rakennusmateriaaleille.

Sisäverhouslevyt pitäisi kantaa sisälle saman tien kun ne tuodaan työmaalle.

Koko talo pressun alle

Myös koko rakennuksen suojaamista olisi hyvä miettiä. Vuokraamoista on saatavana vaikka minkä kokoisia pressutelttoja, joiden alla voi rakentaa koko talon. Tosin hyvin harva omatoimirakentaja tällaisen hankkii, vaikka sillä saattaisi säästyä myöhemmin monelta murheelta.

Mikäli rakentaminen kuitenkin tehdään taivasalla, tulisi rakennus saada sääsuojaan mahdollisimman nopeasti. Elementtirakentaminen on tässä mielessä perinteistä pitkästä tavarasta rakentamista hieman nopeampaa. Tosin siinäkin katto tehdään yleensä paikan päällä ja se ottaa saman ajan riippumatta siitä, tehdäänkö se pelkän rungon vai valmiiden ulkoseinien päälle.

Jos tontilla on tilaa, voi katon rakentaa valmiiksi maan päällä ja nostaa paikoilleen kun seinät tai runko on saatu valmiiksi. Työturvallisuuskin paranee, kun putoamiskorkeudet ovat pienemmät.

Kuuntele sääennusteita rakentamisen aikana

Säätiedotteen seuraaminen rakentamisen aikana on äärettömän tärkeää. Muistan, kuinka nuorena poikana mennessäni rakennuksille ensimmäisiä kertoja töihin, oli vastaavalla mestarilla konttorinsa seinällä kaikkein suurimmalla kirjoitettuna täsmäsäätiedotteen puhelinnumero. Siihen numeroon hän soitti useita kertoja viikossa. Sieltä saatava tieto auttaa päätöksenteossa, kun mietitään mitä työtä minäkin päivänä ryhdytään tekemään.

Sateen yllättäessä on kuitenkin huolehdittava siitä, että kastuneet materiaalit joko kuivataan huolella tai vaihdetaan kuiviin.

Sääsuojaus ei kuitenkaan ole pelkästään materiaalien suojaamista sateelta. Auringon valo on yhtä lailla myrkkyä rakennusmateriaaleille, etenkin puutavaralle. Jos aurinko pääsee porottamaan puutavarakasaan, kierouttaa se helposti yhtä lailla runkotavaran, kattoristikot ja ruoteet.

Julkisivuverhouksessa auringon aiheuttama ”kelottuminen” eli puun oma suojauskeino säätä vastaan aiheuttaa pintasolukon kuoleentumista. Puun pintaan muodostuu helposti irtoava ”nukkakerros”. Jos sen päälle maalataan, voi kuivuneen maalikerroksen repäistä puun pinnasta irti. Kuollut solukko jää maalikerrokseen kiinni, eikä maali tartu puuhun juuri lainkaan.

Älä anna sataa ikkunoista

Yksi kosteuteen liittyvä rakentamisen ajan riskitekijä on runkorakenteiden kuivana pysymisen kannalta harvemmin mieleen tuleva kestopuusta asennettava alaohjauspuu. Ne ovat yleensä asennettaessa likomärkiä tai talven jäljiltä jopa jäässä, kun runkoa lyödään pystyyn. Ne pitäisikin käydä hakemassa puutavaraliikkeestä hyvissä ajoin kuivumaan ennen asennusta. Muuten seinää ei voida eristää eikä lyödä umpeen.

Aluskatteen asennuksen jälkeen olisi varsinainen vesikate ja sadevesirännit asennettava mahdollisimman nopeasti, ettei ruoteita lioteta turhaan sateessa tai auringonpaahteessa. Kattovedet tulisi ohjata työmaa-aikaisella syöksytorvella jo heti työmaan alussa asennettuihin rännikaivoihin.

Ikkunat ja väliaikainen vanerinen ”ikkunapellitys” tulisi asentaa heti tuulensuojalevytyksen jälkeen. Jos ikkunoita ei vielä ole työmaalla, kannattaa ikkuna-aukot levyttää tuulensuojalevyllä umpeen, kunnes ikkunat saadaan työmaalle.

Betonivalu vaatii tuuletuksen

Seuraava kosteutta tuova työvaihe on lattian valaminen. Jokaisesta betonineliöstä haihtuu ämpärillinen vettä lattiabetonin kuivuessa. On selvää, että tämä kosteus ei saa imeytyä rakenteisiin. Se on järkevintä tuulettaa pois rakennuksen sisältä.

Kesäaikaan pitkästä tavarasta rakennettaessa voi olla järkevää valaa lattiat jo ennen ikkunoiden ja ovien asennusta. Elementtitalossa tulisi pitää ovia ja ikkunoita auki mahdollisimman paljon. Kesällä, kun sisä- ja ulkoilman lämpötilat on hyvin lähellä toisiaan, saattaa olla järkevää käyttää rakennuskuivaimia kosteuden poistamiseen.

Betonin kuivumista voi nopeuttaa hiomalla sen pinnasta ”sementtiliiman” pois ja lämmittämällä lattiaa, mikäli lattialämmitys on käytettävissä. Pitää kuitenkin muistaa, että betoni tarvitsee vettä kovettuakseen kunnolla. Mikäli vesi kuivatetaan betonista pois liian aikaisessa vaiheessa, jää lattia hauraaksi. Kysy siis vastaavalta työnjohtajalta aikataulua lämmityksen kytkemiselle.

Huippuimuri auttaa tuulettamisessa

Talvella, kun ulkoilma on erittäin kuivaa, saadaan rakennuksen sisältä kosteus pois todella tehokkaasti tuulettamalla. Silloin on syytä huolehtia riittävästä lämmityksestä ja siitä, että kylmää ja kuivaa ilmaa tulee rakennukseen sisään tasaisesti eri puolilta. Periaatteena on, että ennen poistumistaan kuiva ulkoilma olisi kiertänyt rakennuksen jokaisen huoneen.

Mikäli liesituulettimelle on erillinen huippuimuri katolla, voi sen laittaa pyörimään maksimiteholla vaikkapa väliaikaisella sähköroikalla kuivauksen ajaksi. Tällöin itse tuuletinta ei tietenkään ole vielä kytkettynä, vaan sisäkaton läpi tulee ainoastaan kanavan pää. Ja vaikka tätä kanavaa pitkin ei ilmaa sisään päin tuodakaan, kannattaa se puhdistaa huolellisesti kaikista rakennusaikaisista epäpuhtauksista ennen asunnon käyttöönottoa.

Lumi tunkee rakosiin

Talvella lumi aiheuttaa yllättäviä ongelmia tuulen tuiskuttaessa sitä hyvinkin pienistä raoista ullakolle eristeiden päälle. Siellä se sitten ilmojen lämmetessä sulaa vedeksi ja kastelee paikkoja aiheuttaen asukkaille visuaalisen, taloudellisen, tai pahimmassa tapauksessa jopa terveydellisen ongelman.

Lämmitystä kuivatukseen käytettäessä olisi järkevää käyttää mieluummin useita lämmittimiä eri puolilla rakennusta kuin vain yhtä erittäin tehokasta. Näin saadaan aikaan tasaisempi lämpö ja parempi ilman liikkuvuus – etenkin, jos lämmittimet ovat puhaltavaa mallia. Mitä lämpimämpää ilma on, sen enemmän se sitoo itseensä kosteutta.

Lämmitystä kuivaukseen käytettäessä on vaarana, että rakennuksen sisällä on grammamääräisesti paljon enemmän vettä kuin jos sitä kuivataan adsorptiokuivureilla. Jotta kovasti lämmitettyyn rakennukseen ei pääsisi muodostumaan tällaista suurta kosteusrasitusta, on tuuletuksen oltava todella tehokasta sekä kaikkien läpivientien ja liitosten todella tiiviitä. Rakenteisiin ei saa päästä imeytymään kosteutta.

Kuivaa myös ennen viimeistelyä

Edellä mainitut asiat pätevät myös silloin, kun talossa tehdään tasoite- ja maalaustöitä. Toki riittävästä lämmittämisestä pitää huolehtia, että kuivuminen pääsee kunnolla tapahtumaan. Huolehdithan siitä, että rakenteet ovat riittävän kuivia ennen viimeistelytöiden tekemistä.

Pintamateriaalien olisi annattava saavuttaa ns. ”tasapainokosteus” ennen niiden asentamista. Tämä edellyttää materiaalien säilyttämistä ennen asennusta avaamattomissa pakkauksissaan muutaman päivän siinä tilassa, johon ne tullaan asentamaan.

Itse en asentaisi parkettia tai laminaattia betonilattian päälle ennen kuin betonin suhteellinen kosteus (RH) on mittaamalla alle 80 %.

Listoituksessa listojen olisi oltava erittäin kuivia ennen asennusta. Jiiriin sahatut kosteat listat näyttävät ensimmäisenä päivänä oikein siisteiltä, mutta kuivuessaan jiirit alkavat irvistellä sisäjiiristä. Se johtuu listan kutistumisesta kuivuessaan.

Tarkkana rakentamisen loppuun asti

Kun rakentamisen aika alkaa olla lopuillaan ja rakennusta aletaan valmistella käyttöönottoon, tehdään yleensä viimeiset kosteusvauriot. Liian usein käyttövesijärjestelmää paineistettaessa on jokin vesipiste jäänyt kytkemättä. Vesi roiskuu keittiön allaskaappiin ja sieltä parketille. Huolimattomuuteen on moniakin syitä. Puhelin saattaa soida kesken kytkemisen, eikä puhelun jälkeen enää muisteta mitä oltiin tekemässä.

Kerrostalorakentamisessa ”kultainen sääntö” on, että yhdessä porraskäytävässä vähintään 3–6 huoneistoa kastellaan vielä tässä vaiheessa. Ja kun korjaamiseen ei ole enää aikaa, jätetään kosteus muhimaan ja korjataan, jos asukas sitä erikseen vaatii.

Paljon näistä asioista on kirjoitettu ja puhuttu. Paljon on laadittu myös erilaisia ohjeita ja standardeja. Totuus kuitenkin on, että nämä samat ongelmat toistuvat työmaalta toiselle, vaikka niitä toteuttavat samat henkilöt, jotka olivat aiheuttamassa myös edelliseen kohteeseen kosteusongelmia. Kyse ei ole tiedon tai taidon puutteesta, ainoastaan välinpitämättömyydestä ja rahasta.

Kokonaan toinen asia on sitten se, että pientaloissa ei enää osata asua. Kuvitellaan, että talon ostamisen jälkeen ei tarvitse tehdä mitään. Jos jotain ongelmia esiintyy, vihainen soitto rakennuttajalle ratkaisee ongelman. Ongelma on helppo heittää jonkun muun harteille.

Asuntoja pitää kuitenkin huoltaa samalla tavalla kuin autoja, säännöllisesti ja dokumentoiden.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 8/18.

Lue lisää:

Betonilaittian kuivumisen nyrkkisäännöistä on paljon harhaluuloja

Pidä ilmankosteus kurissa kotona, pienennät homeriskiä