Teinin piti saada uusi ilme huoneeseensa. Seinillä komeilevat pilvenhattarat ja keijumaalaukset eivät enää kuuluneet tyyliin. Remontissa tyyli vaihtui täysin.

Talon muihin huoneisiin oli tehty remonttia. Tytärtä miellyttivät ”rauhallisesti” maalatut seinät ja vinyylilankkulattia. Hän toivoi samantyylistä uudistusta myös omaan huoneeseen. Yhdelle seinälle tapettia ja loput maalilla, lattiaan jotain vaalea ja puunnäköistä. Kirsikan väriset laminaatit lattioista ja ”lapselliset” kalalamput katosta saivat siis lähteä.

Huone tyhjennettiin talkoilla. Kun perheen isä oli saanut laminaatit purettua, esiin tulivat isot raot seinien vierustoilla. Vanha sanonta ”kutistumatonta betonia ei ole olemassakaan” piti tässäkin lattiassa kutinsa.

Omakotitalon maanvarainen betonilaatta oli hiipunut vuosien saatossa. Varsinkin ulkoseinän vastaisessa lattianrajassa oli lähes sentin rako.

Seinien pystynurkatkin rakoilivat pahasti. Ne olivat kismittäneet perhettä vuosien varrella etenkin talvisin. Silloin raot olivat huomattavan isot ja näyttävät. Kesällä ne umpeutuivat lähes näkymättömiksi.

Teinin huoneen muutos alkaa

Seinien keijukaiskuviot oli maalattu aikoinaan pieteetillä, mutta nyt ne hiottiin surutta pois. Hiominen tehtiin, jotta koko seinän ylitasoitukseen ei olisi tarvetta.

Perheellä oli Mirkan 5.0 hiomakone omasta takaa. Verrattuna käsihiomalossaan, hiontatyö helpottui huomattavasti. Vaikka koneen hiomalaikka on pyöreä, ei pyörteitä synny ja hiontajälki on tasaista. Tämän varmistaa viiden millimetrin epäkesko-heiluriliike. Abranetin järjestelmässä on hiontaverkot. Yritys mainostaa järjestelmäänsä pölyttömänä. Verkot ovat täynnä pieniä reikiä, joten pölyt kulkeutuvat imuriin.

Ulkoseiniä vasten olevia seinänurkkia tutkittiin. Rakoon työnnettiin varovasti puutikkua ja kokeiltiin kuinka syvälle se menisi. Vastaan tuli ”sormituntumalla” muovi ja sen takan olevaa villaa. Talo oli rakennettu valmiselementeistä. Nurkkatolppien asettelu herätti keskustelua, mutta niillehän ei mitään voinut. Rakoon päätettiin pursottaa tiivistysmassaa. Massan kuivuttua nurkka nauhoitettiin ja kitattiin. Nähtäväksi jää, ”rypistyykö” nurkka kesällä kun seinät elävät.

Seinät oli levytetty kipsilevyillä. Niiden saumakohdissa oli vajetta. Värillinen kuviomaalaus oli peittänyt ne. Koska seinille oli tulossa tasaiset sävyt, pohjan kunto oli entistä tarkempi. Montullaan olevat kipsilevysaumat kitattiin ja nauhoituskorjauksiakin tehtiin.

Kun pohjatyöt tulivat valmiiksi, oli maalaamisen vuoro. Seinien pohjamaalauksen jälkeen siniväriä kuulteli vielä sieltä täältä läpi. Pintamaaliksi tytär oli valinnut aavistuksen punaiseen taittavan valkoisen sävyn. Se telattiin seinille kahteen kertaan, välissä toki kuivumiset.

Ennen tehosteseinän tapetointia lattia urakoitiin kuntoon.

Lattianrajassa olevat isot sekä pienet raot tukittiin Kiillon Speed-massalla. Se soveltuu niin sisä- kuin ulkotilojen liima- ja tiivistyshommiin.

Lattian ja seinän liitokseen siveltiin vielä varmuuden vuoksi tiivistysmassaa AirBlock Fiberiä. Se on osa Kiillon rakennusten tiivistyskorjauksiin suunnattua 1-komponenttista järjestelmää.

Ongelmia sisäilmaan syntyy yleisesti puutteellisen ilmanvaihdon johdosta. Jos korvausilma kulkee hallitsemattomasti, se voi tuoda tullessaan epäpuhtauksia rakennuksen sisälle. Alipaineisuudesta johtuvia vuotokohtia ovat mm. seinän ja lattian liitokset, joissa ilman liike koetaan vedon tunteena lattiapinnalla.

Vaikka havaittuja sisäilmaongelmia ei ollut, haluttiin varmistaa tiiviit liitokset lattian ja seinän rajassa. Siveltävällä tiivistysmassalla on elastiset ominaisuudet ja sen päälle voi myös maalata.

Yleisesti tiivistyskorjauksia tehdään silloin kun sisäilmaongelmia on. Lattian ja seinän rajan tiivistyksellä on melkein mahdotonta saadaan haittaa aikaiseksi. Tiivistyskorjaustuotteita markkinoivat tahot neuvovat ensin tekemään tarkemmat tutkimukset ja teettämään korjaussuunnitelmat niiden perusteella.

Yksikomponenttisia tuotteita tiivistyskorjaamisiin markkinoivat ainakin Kiilto ja Elaproof.

Uutta ”rikittiä”

Vinyylilankkumarkkinoilla tuttuja nimiä ovat mm. Pergo, Lamella, Forbo, Gerflor.

Rautakauppoihin vastikään rantautunut Gerflor R55 Lock Acoustic vinyylilankku mallistosta löytyi tyttären ”mielitietty”. Valintaan vaikutti ulkonäön lisäksi pinnan struktuuri. Silmään ja käteenkin tuntuma oli kuin aidoissa puulankuissa. Puunsyyn kuviot oli onnistuttu jäljittelemään oksineen ja urineen tarkasti. Lankut olivat 22,5 cm leveitä ja yli 1,5 m pitkiä. Paksuutta lankulla on vain 6 mm, joten se on passeli saneerauskohteeseen.

Paketeista löytyi M1-luokitus, ”Made in Europe” ja merkki 100 % kierrätettävyydestä. Nämä arvot painoivat myös vaakakupissa valintaa tehtäessä.

Kun vinyylilankkupaketit oli kannettu kotiin, niiden annettiin tasaantua huoneen lämpötilassa seuraavaan päivään.

Vinyylilattian asennus

R55 Acoustic Lock -vinyylilankut eivät tarvinneet erillistä alusmateriaalia, koska lankkuihin oli integroituna askelääneneriste.

Lankkujen esitettä ja asennusohjetta tutkaillessa huomattiin, että sen kulutusluokka oli 33/42. Luokituksen mukaan se kelpaa vaikka tanssiravintolan lattiaksi. Kaiken järjen mukaan sen pitäisi kestää tytön huoneessa ”forever”.

Lattia oli riittävän tasainen vinyylilankuille. Koska useimmat vinyylit ovat taipuisia, saa mittapoikkeamaa kahden metrin matkalla olla 5 mm. Valmistaja lupaa, että R 55:n voi asentaa keraamisten laattojenkin päälle. Saumat saavat olla jopa 6 mm leveitä ja muutaman millin syviä.

Lattiajakoa suunniteltiin huolella. Viimeisen lankkurivin leveydeksi mitattiin 11 cm, kun lähtö oli kokonaisella palalla. Lankkulimityksen päätysaumat haluttiin mahdollisimman kauas toisistaan. Usein lattioissa näkee limityksen, jossa saumat toistuvat samassa kohden, joka kolmannessa rivissä. Yleisesti limitysten sekä päätypalojen mitan tulisi olla vähintään 25 cm.

Rigidin asennustapa ei poikennut juurikaan laminaatin asennuksesta. Ensimmäinen lankkurivistö lukittiin päätyponteistaan. Seuraavan rivin asennuksessa vinyylilankku asetetaan pitkältä sivulta ponttiin ja taitetaan paikalleen.

Etenevän lankun päätypontti asennetaan aina ensin. Tämän jälkeen asemoidaan sivupontti kohdalleen. Taitetaan alas ja vetää ”rytkäytetään” itseä kohden.

Ponttien lukitus viimeistellään rekyylittömän vasaran ja asennuspalan avulla. Asennuspalaksi käy puupalikka. Se asemoidaan niin, ettei pontti vaurioidu.

Asennusta tehtiin kolmesta paketista kerrallaan. Näin huolehdittiin siitä, ettei tule saman näköisiä lankkualueita. Lankkujen kuvion sopiva sekoittuminen varmistetaan toki vielä silminkin.

Kun kolme rivistöä oli paikallaan, työnnettiin koko pakka seinän viereen.

Lankusta sahattiin ”kiilapalat”. Niillä varmistuttiin tarvittavista elämisraoista seinän vierustoilla.

Lankun työstämiset onnistuivat kuviosahan avulla ilman turhaa ”pöllytystä”. Viimeinen rivi kavennettiin ja asennettiin asennusraudan avulla paikoilleen.

Tapetoinnin kimppuun

Tehosteseinän tapetointi alkoi lattian suojaamisella. Tapetoitavan seinän eteen rullattiin metrin levyinen tarrasuojamatto.

Vinyylipintainen vaaleanpunertava tapetti oli non-woven. Tapettia ei siis tarvinnut erikseen vettää.

Seinälle piirrettiin aloituskohta suoraan linjaan. Reunoille ei haluttu jättää leveitä kaistaleita, mikä on ollut kovinkin trendikästä tehostetapettiseinillä. Vuodan reuna haluttiin mahdollisimman lähelle nurkkaa. Sisänurkkia vatupassilla tarkasteltaessa huomattiin, että niissä on pientä heittoa. Turvallinen irtiotto nurkasta oli yhteisellä päätöksellä yksi sentti.

 

13-vuotias ”huoneen haltija” halusi itse osallistua työhön. Työnjaoksi sovittiin, että hän telaa liisteriä seinään. Malliksi hänelle näytettiin muutaman vuodan leveyden verran, miten homman tulisi mennä. Hän sai testata myös vuotien kiinni painamista tapettilastalla. Hommat sujuivat melko mallikkaasti. Kun asiaa suorastaan ihmeteltiin, tyttö totesi telan heilutuksen lomasta ”tubesta oon kattonut tapettivideoita”. Niinhän se taitaa nykyisin mennä, että YouTubesta hommat opitaan niin hyvässä kuin pahassa.

Tärkeä loppusilaus

Aiemmin huoneen katossa oli kapeat holkkalistat ja kirsikan väriset kapeat jalkalistat. Nyt ne vaihdettiin leveämpiin valkoisiin listoihin. Myös ikkunan ja ovien listat vaihtuivat leveämpiin. Naulojen kannat viimeisteltiin listakynällä näkymättömiksi.

Loppusiivouksen jälkeen oli kalusteiden takaisin tuonti. Ihan kaikki vanhat kalusteet ja tekstiilit eivät enää huoneeseen istuneet. Muuramen kirjoitus/peilipöytä sekä sänky pysyivät.

Kattoon vaihtui uusi valaisin ja sävyihin sopivat ikkunaverhot tankoineen.

Mummin rakkaudella virkkaama tilkkupeitto vaihtui Pentikin tekstiileihin. Mukaan tarttui myös korituoli kavereita varten.

Ompelukone pöytineen löysi paikkansa perheen työhuoneesta. Ikean pikkukalusto ja valaisimet luovutettiin nuoremmille.

”Mun huone on nyt meidän kodin siistein huone.” Tästä lausumasta päätelleen asukas oli ilmeisen tyytyväinen huoneensa uuteen tyyliin.

Artikkeli on ilmestynyt TM Rakennusmaailmassa 5/22. Lue koko artikkeli digilehdestä.

Lue lisää:

Näin poistat tapetin seinästä