Sähkön siirtohinnat ovat nousseet vuodesta 2016 lähtien sähköverkon investointien vuoksi. Siirtohintojen kehitys kääntyi kuitenkin laskuun vuonna 2021.
Energiaviraston tuoreessa raportissa olevan arvion mukaan verkkomaksut voivat lähivuosina laskea erityisesti kaupungeissa, mutta osassa maaseudun alueita hinnat saattavat vielä hieman nousta.
Laskentaesimerkkien mukaan ei-sähkölämmitteisessä pientalossa, jonka sähkönkäyttö on 5000 kWh/vuosi, sähkönsiirron sähköverollinen keskihinta on noussut noin 6,2 snt/kWh:sta hieman yli 10 snt/kWh:iin vuosina 2005–2019.

Huonekohtaisella sähkölämmityksellä varustetun talon (kulutus 18 000 kWh/vuosi) sähkönsiirron sähköverollinen keskihinta on noussut 2005–2019 noin 4,5 snt/kWh:sta reiluun 7 snt/kWh:iin. Molemmissa edellä mainituissa esimerkkitaloissa on 3×25 A pääsulake.

Siirtohintojen nousun lisäksi useita veronkorotuksia

Vuonna 2011 ensimmäisen sähköveroluokan veron määrä nousi 1,077 snt/kWh:sta 2,095 snt/kWh:iin. Energiaverojen korotus näkyykin voimakkaana verollisen jakeluhinnan nousuna valvontajakson 2008–2011 loppupuoliskolla. Energiaveroja on korotettu myös vuosina 2013, 2014 ja 2015.
Sähköverottomien keskihintojen tarkastelun yhteydessä mainittu, vuodesta 2016 alkanut jakeluhintojen nousu on nähtävissä myös verollisen jakeluhinnan kehityksessä. Energiavirasto toteaakin raportissaan, että vuoteen 2016 saakka pääosa verollisen hinnan kehittymisestä on aiheutunut verotuksen kiristymisestä. Vuonna 2016 taas toimitusvarmuuden parantamiseksi tehtävät investoinnit ovat vaikuttaneet merkittävästi hinnoittelun kehittymiseen.
Tällä hetkellä useilla verkkoyhtiöillä on käytettävissään hyödyntämätöntä alijäämää, joka mahdollistaa verkkomaksujen hinnoittelun nykytasolla ja lykkää valvontamallin vaatiman tuottotason laskun aiheuttamia hinnanalennuksia.

Energiavirasto valvoo hinnoittelua neljän vuoden jaksoissa, ja yhtiöiden nyt käytettävissä oleva alijäämä on kertynyt vuosien 2016–2019 valvontajaksolta. Energiavirasto arvioi, että valtaosalla yhtiöistä on edellytykset rahoittaa riittäviä investointeja vuosina 2022 ja 2023 pääosin tulosrahoituksella.

Energiavirasto arvioi, että verkkomaksut kaupunkiyhtiöiden alueilla voivat lähivuosina laskea. Maaseutumaisilla yhtiöillä on kuitenkin edelleen hieman hinnankorotusvaraa, ja lakisääteiset vaatimukset toimitusvarmuuden parantamiseen luovat näille yhtiöille investointipainetta. Hinnankorotuksia rajoittaa voimassa oleva kahdeksan prosentin hinnankorotuskatto.

Sähköverkko nyt varmempi myrskyjen aikana

Yhtiöiden investoinnit sähköverkkoon ovat parantaneet toimitusvarmuutta erityisesti myrskyjen aikana. Vuonna 2020 esiintyi useita voimakkaita sääilmiöitä, jotka eivät aiheuttaneet poikkeuksellisia sähkönjakelun keskeytyksiä.

Energiavirasto katsoo sähköverkon toimitusvarmuuden olevan nyt pääosin hyvällä tasolla. Vuodesta 2024 valvonnan pääpaino tuleekin siirtymään verkkotoiminnan kokonaistehokkuuden kehittämiseen. Aiempaa kokonaisvaltaisemmalla kustannustehokkuudella pyritään hillitsemään asiakkaiden maksamia verkkomaksuja.

Energiaviraston raportti on luettavissa täällä.

Lue lisää:

Omakotiliitto selvitti: Näissä sähköyhtiöissä on kalleimmat sähkön siirtohinnat

Sähkölasku kallistui viime vuonna jopa 35 prosenttia

 

 

Energiavirasto valvoo sähkön hinnoittelua

• Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa. Valvontajakson päätyttyä virasto tarkistaa hinnoittelun yhtiökohtaisesti.
• Mahdollisesti peritty ylihinta velvoitetaan palauttamaan asiakkaille seuraavan nelivuotiskauden aikana siirtomaksuissa, vastaavasti alijäämä taseessa on käytettävissä tulevassa hinnoittelussa.
• Meneillään olevan valvontajakson 2020-2023 hinnoittelun virasto tarkistaa vuonna 2024.