Vanha mökkipiha kunnostettiin helppohoitoiseksi, kun tontille rakennettiin nykyajan vaatimukset täyttävä vapaa-ajanasunto.

Kesämökistä on tullut yhä useammin kakkosasunto, jossa vietetään aikaa eri vuodenaikoina. Kun mökillä käydään ympäri vuoden, vaatimukset kasvavat paitsi asumisen myös ympäristön viihtyisyyden tasosta.

Kaupunkikotien pihoista halutaan nyt helppohoitoisia, eivätkä vapaa-ajan asunnot poikkea suuntauksesta. Pieni puuhastelu kyllä sopii, mutta ympäristön toivotaan säilyvän siistinä vähällä vaivalla ilman, että vapaa-aika kuluu pihatöissä.

Kesämökistä kakkosasunto

Helsingin keskustassa asuvalla pariskunnalla oli vanhastaan 1960-luvulla rakennettu maapaikka Hauholla. Laajalla 45 000 neliömetrin järvenrantatontilla vietettiin ennen vanhaan vain kesät.
Kun pariskunta halusi viettää mökillä yhä enemmän aikaa, tontille rakennettiin ympärivuotiseen käyttöön sopiva vapaa-ajan asuinrakennus. Kun talo oli valmis, katse kääntyi pihaan – tai oikeastaan peltomaahan, jota tontti on rakennusten ja rannan välissä.

”Pihapiiriä on pari hehtaaria ja loput ympäröivää metsää. Halusimme kunnostaa paikat siistiksi ja helppohoitoiseksi, mutta edelleen tänne maalle sopivaksi. Oli alusta asti selvää, ettemme omin voimin urakasta selviä”, asukkaat kertovat.

Pihan suunnittelijaksi valikoitui maisemasuunnittelija Tanja Nieminen, jonka aiempia töitä he olivat katselleet netissä ja Huvila ja Huussi -televisio-ohjelmassa. Pihan rakensi vaiheittain vuosina 2015 ja 2016 Ville Nieminen, Puutarhatoimisto Greeni Oy.

Nyt vain pari vuotta piharemontin jälkeen piha näyttää valmiilta, nurmikko viheriöi ja kasvit ovat lähteneet hyvin kasvuun. Valkorunkoinen rantakoivikko ja mäntymetsä takaavat paikan rauhan ja kunnolla perustetut tiet, käytävät ja pinnoitetut alueet pihan käytettävyyden.

Maisema on puistomaisen vihreä, eikä siihen kukkaloistoa kaivattukaan. Kun pihasuunnittelija kävi tontilla, hän otti valokuvia ja kuunteli asukkaiden toiveet. Pihalta toivottiin avaruutta eikä liian kaupunkimaista tyyliä. Järvinäkymä Hauhonselälle haluttiin avata.

”Vanhan mökin ympäristöä kunnostettiin varovasti olemassa olevaa säilyttäen, ja rannan puolelle rakennettiin puuterassi lehtikuusesta. Korkeuseroja vanhan mökkitien ja pihan välillä tasoitettiin rakentamalla rakkakivimuuri ja jykevät kiviportaat”, Ville Nieminen kertoo.

Asukkaiden toiveissa oli lisätä hedelmäpuita ja perustaa pihalle kunnon nurmikko. Kaupunkitontin kokoisesta nurmikosta tehtiin niin yhtenäinen, että sen voi nyt leikata robottileikkurilla. Kun pariskunta tulee mökille, kone aloittaa hiljaisen aherruksensa.

Yhteistyö suunnittelijan, rakentajan ja asukkaiden välillä sujui. Vielä rakennettaessa pihasuunnitelmaan tehtiin pieniä muutoksia.

”Pihateiden linjauksia hivenen suoristettiin, ja vanhat luumupuut päätettiin säilyttää. Pihan keskustaan ajatellut muotoon leikattavat marjakuuset jätettiin ainakin toistaiseksi pois. Marjakuusia istutettiin, mutta ne saavat kasvaa luonnolliseen muotoonsa”, asukkaat kertovat.

Nurmikkoa ja patioita

Pihalle perustettiin kunnollinen tie ja käytäväverkosto. Nurmikkoa vahvistettiin kivilaatoilla vanhan ja uuden rakennuksen välillä. Isoja pulterikiviä sijoitettiin saarekkeiksi nurmikentälle, ja puitakin säilytettiin.

Metsänreunan rajapintaa pehmennettiin asentamalla sinne kunttaa, joka kestää varjoa paremmin kuin nurmikko. Kun kuntta on juurtunut kasvualustaansa, se on täysin hoitovapaa. Metsämarjojakin saa poimittua varvikosta omalta pihalta.

Järvinäkymää avattiin 50 metrin matkalta, ja myöhemmin vielä saman verran lisää. Rantakoivikkoa vielä siivotaan ja tasoitellaan, ja sinne on suunnitelmissa kukkaniitty. Niittyalueelle on jo kylvetty kuivuutta sietävää heinäseosta ja apilaa.

”Niityn kasvualustana ei käytetty multaa, vaan hienoa hiekkaa, joka sisälsi vähän humusta ja on niittykasveille sopivan niukkaravinteista. Jotta pihanurmikosta ei tule liian ”hieno”, se kylvettiin siemenistä”, Ville Nieminen kertoo.

Komeassa kaksikerroksisessa talossa on kivijalka, jonka ilme toistuu sitä kiertävässä muurissa. 80 senttimetriä korkea ja 60 senttimetriä leveä rakkakivimuuri maastouttaa talon maisemaan. Muurilla versovat maksaruohot ohuessa multakerroksessa.

”Muurin rakentaminen on usein hyvä jättää ammattilaisten tehtäväksi. Tontin pohjamaa on savea, joten perustusten tulee olla vakaat.”

Kaivannon pohjalle asennettiin routalevy ja halkaisijaltaan 110 millimetrin salaojaputki. Kantava kerros on 40 senttiä paksu, ja siinä käytettiin 0–16 millimetrin mursketta. Kymmenen sentin paksuisen, 8–16 millimetrin sepelikerroksen päälle ladottiin muurikivet.

Talon rannanpuoleisen sisäänkäynnin edustalla on tiilellä verhoiltu patio, johon materiaali jäi yli rakennettaessa talon alakerran lattiaa. Pation pohjana on vajaa puoli metriä mursketta, jonka päälle maakosteaan betoniin tiilet asennettiin ja saumattiin tasaiseksi pinnaksi.

”Tiilet vedeneristettiin, jotta ne kestäisivät paremmin talvea. Riski routavaurioille on ilmastossamme suuri, mutta hyvin tiilet ovat kestäneet”, asukkaat iloitsevat.

Uuden talon suojaisaan kupeeseen, muurin sisäpuolelle, rakennettiin myös pieni hyötytarha. Viljelylaatikot käsiteltiin myrkyttömällä puunsuojalla. Lähellä asuinrakennusta kasveja on helppo hoitaa, eikä satoakaan tarvitse lähteä kaukaa korjaamaan.

Muuripuutarhaan istutettiin myös niitä toivottuja hedelmäpuita, ja toisaalta järvinäkymän avaaminen sai tontin tuntumaan vielä isommalta kuin ennen. Asukkaat ovat tyytyväisiä sekä suunnitelmaan että toteutukseen.

”Kyllä täällä tekemistä riittää, vaikka pihasta tuli helppohoitoinen, kuten toivoimmekin. Vapaa-aikamme voimme nyt käyttää haluamallamme tavalla, kun pakollisia töitä ole.”

Taloa kiertävän rakkakivimuurin sisäpuolella on suojaisa hyötytarha.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 5/18.

Lue lisää:

Mökkipihan polut kestäviksi pihakivillä

Nikkaroi mökille portaat

Mökkipiha helpoksi

Helppohoitoisin puutarha syntyy, kun se perustetaan kasvupaikan luonnon ehdoilla.

Suosi monivuotisia kasveja, jotka ovat vähätöisempiä kuin yksivuotiset. Puut, pensaat ja perennat juurtuvat syvälle, jolloin kasteluakaan ei juurtumisen jälkeen tarvita.

Nurmikko on hyvä perustaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jonka voi leikata vaikka robottileikkurilla. Laajan nurmikon paras kylvöaika on syyskesä.

Kukkaniityn tekeytyminen vie vuosia, mutta sen jälkeen ainoa hoitotyö on niitto ja leikkuujätteen pois- vienti kerran kesässä. Kukkaniitty perustetaan vähä-ravinteiseen maahan.

Kuntta menestyy parhaiten luontaisissa puolivarjoisissa elinympäristöissä. Perustettavien alueiden tulee olla niin suuria, etteivät pienet kuntanpalaset kuivu.

Hyötytarha kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa on lähellä vesipiste. Laatikkoviljely on helppoa, kun kasvualustaksi hankitaan rikkaruohotonta multaa.

Kasteluntarvetta istutuksilla ja laatikkoviljelmällä tasaa kasvualustaan sekoitettu biohiili. Siitä liukenee myös ravinteita, kun hiilet on imeytetty lannoitevedessä.

Kompostointi mökillä kannattaa, sillä se on ilmaista ja paikalla luonnostaan syntyvää maanparannusainetta istutuksille. Mökillä kompostille on yleensä tilaa.

Jos mökillä käydään pimeänä vuodenaikana, muista valaistus. Helpointa sähkökaapeleiden kaivaminen on talonrakennuksen yhteydessä.