Kattorakentamisen riskit nousevat kun ilmasto muuttuu, sateet yleistyvät ja kylmät pakkasjaksot lyhentyvät. Myös viistosade, rankkasade ja nollan paikkeilla sahaava sää tuovat omat ongelmansa.

Ilmaston lämpeneminen nostaa kovien tuulien ja rankkojen sateiden yleistymistä. Kun kosteutta on enemmän ilmassa syksyllä ja talvella, sen päätyminen vääriin paikkoihin on aiempaa suurempi riski. Pidempi syyssäiden jakso ja lyhyempi talvi lisää veden tiivistymisen eli kondensaation riskiä.

Kattorakentamisessa kondensaatio syntyy, kun katon pinta viilenee niin paljon, että ulkoilman sisältämä kosteus tiivistyy rakenteeseen. Kun lähestytään kastepistettä, ongelmia voi tulla jokaiseen tuulettuvaan tilaan.

Kattoliiton hallituksen puheenjohtaja Mikko Törvin mukaan alan yritykset tiedostavat ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

”Lähtökohta on aina rakentaa vesitiivis katto, oli kosteutta ja sateita sitten enemmän tai vähemmän.”

Kattorakentamisen haasteet lisääntyvät

Ongelmia aiheuttavat myös kovalla tuulella syntyvät viistosatee, jotka voivat tuoda kosteutta vääriin paikkoihin ja rasittaa erityisesti rakennuksia, joissa ei ole räystäitä. Kirjoitimme viistosateiden tuomista haasteista puurunkoisille taloille TM Rakennusmaailmassa 10/21.

Samalla kun viistosateet tuovat kosteutta seiniin, kosteus voi tiivistyä talon rakenteisiin tai synnyttää leväkasvustoja seinille tai katoille.

Haasteita tuo myös nollan paikkeilla sahaava lämpötila. Katoilla vesi jäätyy ja taas sulaa. Joka kerta kun vesi jäätyy, se laajenee enemmän. Jos vettä on päätynyt väärään paikkaan, laajeneva vesi voi aiheuttaa ennenaikaisia vaurioita rakenteisiin.

Omakotitalon asukas ei aina huomaa ongelmia, mikäli kattoa ja sen rakenteita ei tarkisteta. Kerros- ja rivitaloissa puolestaan huolto- ja tarkistuskäynnit ovat säännöllisempiä.

Huomio tuuletukseen ja kosteuden poistoon

”Rakenteiden tuulettuvuus on kriittinen asia, joka koskee loivia kattoja tai heikosti tuulettuvia rakenteita. Kostea vuodenaika pitenee ja ajanjakso, jolloin katto luontaisesti kuivaa, on lyhyempi. Tämä voi aiheuttaa ongelmia”, Törvi sanoo.

Rakenteiden kuivaksi saaminen on haasteellista, jos siihen ei ole etukäteen varauduttu. Ongelmia voi tulla niin ylä- kuin alapohjaan.

”Rakennuksessa pitää ottaa käyttöön mittaus sekä tarpeenmukainen seuranta ja huolto. Ongelmat pitää saada varhain kiinni mittausdatan avulla”, VILPEn tutkimus- ja kehitysjohtaja ja Kattoliiton hallituksen jäsen Veli-Pekka Lahti sanoo.

Älykatot pystyvät tuottamaan mittausdataa, joka paljastaa mahdolliset korteusvauriot. Älykatolla on anturit mittaamassa ulkoilman lämpötilaa ja kosteustasoa. Tieto mahdollisesta eristekerrokseen nousseesta kosteudesta lähtee ohjausyksikön kautta huippuimuriin, joka säätyy tehostamaan rakenteiden tuuletusta.

Lue lisää

Näin uusittiin kesämökin huopakatto