Kallioon kiinnitettävän lipputangon maajalustan asennus vaatii tarkkuutta, mutta sujuu muuten melko helposti ensikertalaiseltakin.

Olisihan se pitänyt arvata jo palokärjen nakutuksesta. Pahanilmanlintu lehahti puiseen lipputankoon entistä useammin.

Lopullinen isku tuli juhannuksena. Kesävieraat olivat kokoontuneet lipunnostoon. Lippu nousi nitkahdellen tangon puoliväliin, mutta rysähti samantien alas. Naru oli juuttunut pylpyrään ja katkesi.
Keskikesän juhla jäi ilman kruunuaan.

Järeä jalusta

Lipputangon kunto ei ollut mikään yllätys, sillä olihan sillä ikää jo rapiat neljäkymmentä vuotta.

Luonnonpuinen salko oli istutettu korkeaan metallijalustaan. Mittatilaustyönä paikallisessa verstaassa tehty jalusta oli koottu viiden millin paksuisista u-palkeista ja upotettu kallion päälle betoniin. Järeästä rakenteesta päätellen se oli tarkoitettu ikuiseksi. Sitä se olisi ollutkin, jos tontilta olisi löytynyt sopivan suora runko uuden tangon työstämistä varten.

Sitten tuttava tarjosi omassa varastossaan pitkään säilyttämäänsä lujitemuovitankoa, jolle hän ei ollut löytänyt sopivaa paikkaa. Harmi vain, että tämän tangon tyvi oli niin leveä, ettei se mahtunut jalustan teräspalkkien muodostamaan haarukkaan.

Rälläkkä laulamaan

Oli ryhdyttävä purkutöihin. Vanha tanko oli kiinnitetty jalustan yläosaan saranapultilla, jolloin sen oli voinut kaataa huoltoa varten. Nyt mökin terassia oli laajennettu sen verran, ettei salko mahtunut enää taittumaan pulttinsa varassa. Ainoa mahdollisuus oli tarttua moottorisahaan palokärjen harmiksi.

Metallijalustan purku oli koko homman hankalin osuus. Puinen tanko oli iästään huolimatta täysin kova ja niin tiukasti paikalleen kiilautunut, ettei irronnut kuin kirveellä pilkkomalla.
Sitä puurtamista katsellessa tuli mieleen, että olisihan jalustan voinut siistiä ja jättää paikoilleen myöhempää tarvetta varten. Uuden tangon olisi voinut sijoittaa muualle, koska kalliota tontilla riitti. Sellainen vaihtoehto ei vain tullut tekijälle sillä hetkellä mieleen.

Lippua ja liputusta säätelevät monenlaiset ohjeet ja määräykset. Yksi niistä on, että tanko on sijoitettava tontilla ”arvokkaaseen” paikkaan. Arvokkuus on väljä käsite, mutta luultavasti jokainen ajattelee sitä pihan paraatipaikkana. Lipun pitää päästä liehumaan vapaasti, niin ettei se sotkeudu puihin, sähkölankoihin tai muihin esteisiin.

Huomioi kaatosuunta

Maajalustan sijoituspaikassa pitää huomioida myös tangon kaatosuunta, ettei käy niin kuin tällä kesämökillä vanhan salon kanssa.

Uusi tanko on kiinni mutterien ja pulttien avulla, jolloin niitä säätämällä se voidaan taittaa vaakatasoon huoltotöitä, kuten pesua, vahausta tai maalausta varten. Maahan kiinnitettävä osa on sijoitettava niin, että sarana-alusta taipuu haluttuun suuntaan.

Maakannen asennus aloitetaan merkkaamalla kallioon porauskohdat jalustan reikien mukaan. Tarvittavien reikien halkaisija on yleensä 16 milliä ja syvyys 200–300 milliä.

Saranajalustoja on eri kokoa tangon pituuden mukaan.

Poraus tehtiin iskuporakoneella ja kiviterällä. Tässä jalustamallissa tarvittiin kolme reikää kuudentoista millin kierretankoja varten. Työ kannattaa aloittaa pienemmällä terällä, esimerkiksi kahdeksan- tai kymmenenmillisellä, sen vuoksi, että kivi on kovaa, terä lipsuu herkästi ja reikä syntyy helpommin sitä pikkuhiljaa suurentamalla.

Mittaa tarkasti

Merkkauksen lisäksi reikien paikka kannattaa varmistaa siten, että poraus tehdään yksi kerrallaan. Alustalevy ja kierretanko sovitetaan ensimmäiseen reikään. Sen mukaan painetaan poranterällä levyn aukon läpi toisen reiän alku. Samoin toimitaan kolmannenkin kohdalla. Näin ne tulevat varmimmin paikoilleen.

Porausreikien pitää olla puhtaat ja kuivat ennen kemiallisen massan asennusta. Porauspölyn saa puhallettua pois vaikka polkupyörän pumpulla, ellei kompressoria ole käytettävissä.

Puhdistuksen jälkeen koloihin ruiskutetaan kiinnitysaine, joka voi olla joko kemiallista metallia tai juotosbetonia.

Kemiallinen metalli on kaksikomponenttinen epoksiliima ja -täyteaine. Tekijä käytti sellaista metallia, jossa työskentelyaikaa oli noin neljä minuuttia, joten pulttien kiinnitys oli tehtävä ripeästi.

Lopullinen kovettuminen kestää tunnin verran. Sen jälkeen kemiallinen metalli on mekaanisesti työstettävissä. Erimerkkisillä aineilla on erilaiset kovettumisajat.

Maalevyn ja kallion väliin pitää muistaa jättää rako, jotta levyn alapuolen muttereita pääsee kääntämään jalustan suoruutta säädettäessä. Sekä maalevyn että saranalevyn vaakasuoruus varmistetaan vatupassilla.

Valitse sopiva tanko

Lipputangon mitta määräytyy päärakennuksen harjan mukaan. Nyrkkisääntö on, että tangon korkeuden olisi oltava noin puolitoista kertaa harjan korkeus.

Lipun pitää näkyä kokonaan talon takaa myös tyynellä säällä. Toisin sanoen lipun alareuna saa riippua korkeintaan harjan tasalla.

Tangon korkeus vaikuttaa myös lipun kokoon. Mitä pidempi tanko, sen isompi lippu. Lipun korkeus on määritelty yhdeksi kuudesosaksi salon pituudesta.

Mökkiläisen tuttavalta hankkima lujitemuovitanko on yhdeksän metrin mittainen. Se on juuri passeli jyrkän kallion päällä olevalle kesämökille. Salko on tulosuunnasta katsoen mökin takana, järven puolella. Sieltä lippua ihastelevat pääasiassa vastarannan kesäasukkaat, mutta liehuuhan se siniristi komeasti mökin harjan yli aina yleiselle tielle asti.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 11/21. Lue koko artikkeli digilehdestä.

Lue lisää:

Nikkaroi pihapenkki puun ympärille