Kun naapurit riitelevät tontin rajalla, kärpäsestä voi kasvaa härkänen. Kalliille ja kaduttavalle käräjöinnille on hyvä vaihtoehto nimeltä ennakointi. Ennen tekemistä kannattaa tarkistaa rajat ja luvat sekä puhua naapurien kanssa.

”Tyypillinen syy pientalonaapurusten välisiin kiistoihin on se, että innostuksen ja tekemisen pyörteissä ei varmisteta mitä voi ja saa tehdä. Esimerkiksi katoksellisen ja muurattavan kesäkeittiön rakentajan pitäisi keskustella ensin rakennusvalvonnan ja naapurien kanssa, millainen rakennelma on suunnitteilla”, sanoo Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy:n asianajaja Jyrki Piiparinen.

Piiparisen havaintojen mukaan varsin pienestä ja alun perin helposti hoidettavasta asiasta voi paisua pitkä ja mutkikas riita. Kiistan alkuperäiseen syyhyn liittyy yhä uusia rönsyjä, kyttäämistä ja lopulta täysin tulehtuneet suhteet naapuriin. Myös oma asumisviihtyvyys on silloin pilalla.

”Vastakkain on kaksi näkemystä. Naapurin rakentama aita tai muu rajan tuntumaan nouseva rakennelma voi olla ikävä yllätys, jos asiasta ei ole keskusteltu. Rakentajan kannalta katsottuna panostuksen hukkaan meno tietysti harmittaa, jos rakennelma pitää purkaa. Ja siinä vaiheessa alkaa sitten kiistely, miten pitäisi toimia.”

”Kotini on linnani!”

Suomessa on vallalla tiettyä itsepäisyyttä, mitä tulee omalla tontilla toimimiseen. ”Kotini on linnani ja omalla tontillani teen tasan tarkkaan mitä minä henkilökohtaisesti ja itse tykkään” -ajattelu menee joskus överiksi. Kukapa ei olisi kuullut rehvastelua, että turha rakennusvalvonnalta on mitään kysyä eli sen kun hakee kevyen toimen­pideluvan, että on joku virallinen lappu takataskussa ja sitten tekee vain. Eivät ne naapurit ja viranomaiset kehtaa perästäpäin vaatia purkamaan.

Piiparisen mukaan joissakin kunnissa on viitteitä hieman vapaammasta valvonnasta eli naapurin rajalle näyttäisi sijoittuvan varsin vapaasti monenlaista rakentamista. Toisaalta havaittavissa on myös rakennusvalvontojen suorittamia ryhtiliikkeitä: purkumääräyksiä ja jälkikäteen luvittamista. Sormien läpi katsomiseen ei siis kannata tuudittautua missään Suomen kolkassa.

”Rakennusvalvonta on palveleva neuvontaviranomainen, jonka avulla säästyy pitkä penni ja paljon hermoja. Todetun haitan korjaaminen tai purkaminen ja ennallistamiskustannukset maksavat paljon. Puhumattomuuden periaate tulee kalliiksi. Jälkikäteen riita­osapuolten välisissä luottamuksellisissa keskusteluissa tuleekin usein esille, että osapuolia harmittaa ja kaduttaa sinänsä alun perin hoidettavissa olevan asian mutkistuminen, kiistely ja ajanhukka”, sanoo Piiparinen.

Aitakiistoja ja kaadettuja puita

Kun Piiparinen käy puhumassa Suomen Omakotiliiton tilaisuuksissa, tietyt aihepiirit toistuvat usein kysymyksissä. Tyypillinen alkusyy selkkauksille on niinkin alkeellinen epäselvyys, että­ omakotitonttien rajat eivät ole siellä, missä niiden luullaan olevan.

”Silloin voi käydä niinkin, että tontilta kaadetaan kyselemättä iso koivu, j­oka onkin todellisuudessa naapurin tontin puolella sijaitseva rakas pihakoivu, jota he katselevat arvostavasti päivittäin keittiön ikkunasta. On helppo arvata, millainen kiukku ja mielipaha siitä syntyy.”

Aitakiistat saattavat saada uskomattomia mittasuhteita, ja rajariita voi kestää jopa kymmenen vuotta.

Aita voi olla riidan alkusyy tai erittäin jämerä aita voi ilmaantua rajalle riidan seurauksena. Jokaisessa kunnassa rakennusmääräykset määräävät kuitenkin aidasta. Jos aita todetaan laittomaksi eikä aidan rakentaja pura tai korjaa sitä, kiista voi edetä oikeusasteissa.

Silloin aikaa kuluu ja rahaa palaa, mutta aita pysyy sinnikkäästi pystyssä naapurin kasvavaksi kiukuksi. Piiparisen mukaan aitoja on siinä tilanteessa moottorisahalla jopa lyhennetty, laittomasti.

Ota naapurit huomioon

”Ettei ylilyöntejä ja omavaltaista toimintaa koituisi, neuvoisin ennen minkäänlaiseen tekemiseen ryhtymistä selvittämään täsmälleen, missä raja kulkee. Sitten puhutaan naapurin kanssa, mitä on tarkoitus tehdä. Tahattomia vahinkojakin sattuu, mutta esimerkiksi kaadetun puun arvo on harvoin niin suuri, että sen takia kannattaisi uhrata asumisviihtyvyys ja jäädyttää naapurusten välit.”

”Sekin on hyvä muistaa, että myöskään rajan omalla puolella ei saa touhuta miten vain. Ei esimerkiksi saa kaataa kaavassa merkittyjä puita. Maisemahaitta korjaantuu hitaasti ja ennallistamiskustannukset ovat suuret.”

Tonttien puustolla ei ole vain maisemallista merkitystä. Tuulensuojapuiden kaatamisella voi olla ikäviä seurauksia, jotka kertaantuvat muille tonteille. Kun omalta tontilta kaadetaan tuulensuojapuita, tuulikuorma kohdistuu naapurin puustoon, jolloin hänen puunsa voivat kaatua seuraavassa myrskyssä. Vaarassa ovat myös rakennukset ja tontin irtaimisto.

Artikkeli on ilmestynyt TM Rakennusmaailmassa 7/22. Lue koko artikkeli digilehdestä.