Nuohouksen tarpeen nyrkkisääntö on ollut, että vakinainen asunto pitää nuohota joka vuosi, kesämökki joka kolmas vuosi. Jos kuitenkin kesämökin tulisijaa käytetään ympärivuotisesti, myös kesämökki on nuohottava vuosittain.

Vaikka piirinuohousjärjestelmä poistui 2019, rakennuksen omistajan ja haltijan on yhä huolehdittava tulisijojen ja savuhormien säännöllisestä nuohouksesta. Vakituisesti asuttava asunto on nuohottava joka vuosi, lähinnä kesäisin käytettävä vapaa-ajan asunto joka kolmas vuosi.

Nyt tulisijan käyttö sanelee nuohousvelvollisuuden, ei enää rakennuksen käyttötarkoitus. Aiemmin nuohouksen tarve oli linkitetty asumismuotoon eli kesä­mökki piti nuohota joka kolmas vuosi. Nyt tarkastellaan asumismäärää.

Monilla vapaa-ajan asunnoilla asutaan lähes ympärivuotisesti, esimerkiksi viikonloppuisin ja lomaviikkoina – tai kesämökkiä vuokrataan säännöllisesti. Jos kesämökin tulisijoja käytetään ympärivuotisesti, kesämökki on nuohottava joka vuosi.

”Säädös ilmaisee vain vähimmäistarpeen, ja nuohouksen pitää vastata tarvetta. Jos tekninen järjestelmä vaatii nuohousta puolen vuoden välein, se on nuohottava kaksi kertaa vuodessa”, yli-insinööri Jaana Rajakko sisäministeriön pelastusosastolta selventää.

Jos tulisijaa ei ole käytetty, sitä ja savuhormia ei tarvitse nuohota. Kolme vuotta käyttämättä olleet tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa.

Ala toivoo pätevyysrekisteriä

Pelastuslain mukaan nuohota saa vain henkilö, jolla on joko nuohoojan ammattitutkinto tai talotekniikan ammattitutkinto nuohouksen osaamisalalta.

Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare sanoo liittonsa pitkään toivoneen ammattipätevyysrekisterin luomista, mutta toiveeseen ei ole vastattu.

Murtokareen mukaan Suomessa on noin 700 nuohoojaa, ja nuohoojat työllistyvät hyvin. Nuohoojista noin kaksi kolmesta kuuluu liittoon. Järjestäytyneistä nuohoojista noin joka neljäs on hankkinut nuohoojamestarin tutkinnon.

Korona on viivästyttänyt nuohouksia. Murtokare tähdentää, että korona on lisännyt vapaa-ajan asuntojen käyttöä, mikä lisää niiden nuohoustarvetta.

Nuohousvälejä on Murtokareen mukaan pidentänyt myös kuluttajien tietämättömyys.

”Moni luulee, että lakisääteisen nuohouksen voi korvata nuohoamalla itse. Jotkut myös luulevat, että nuohousvälit saa päättää itse. Nämä ovat vääriä luuloja”, Murtokare konkretisoi.

Hän täsmentää, että esimerkiksi omia ilmanvaihtolaitteistoja saa puhdistaa siten kuin niiden käyttöohjeissa kerrotaan. Silti lakisääteinen nuohous kuuluu nuohoojalle.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 8/21. Lue koko artikkeli Tulisijan käyttö ratkaisee nuohoustarpeen.

Lue lisää:

Nuohooja neuvoo puunpolton taidot

 

Nuohouksen hintojen pitää näkyä

Piirinuohousjärjestelmä poistaminen poisti nuohouksesta myös hintasääntelyn. Nuohooja siis pyytää sen, minkä arvioi sopivan kuluttajalle. Kuluttajan on syytä kysyä tilausvaiheessa hinta muutamalta nuohousyritykseltä.

Kuluttaja-asiamies edellyttää, että­ nuohousyritykset kertovat selvästi nuohouksen hinnan. Jos täsmällistä hintaa ei voi esittää, on kerrottava hinnan määräytymisperusteet. Postilaatikkoon jaettuun mainokseen ei mahdu koko hinnasto, mutta hintatiedoksi riittää yhden tulisijan ja yhden hormin nuohouksen hinta. Hinnaston pitää olla nuohousyrityksen verkkosivuilla.

Keväällä viidestä yhtiöstä muodostettu Camini on nuohousalan suurin yritys. Se toimii pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Yhtiössä toimii lähes 50 nuohous- ja ­ilmastointiammattilaista. Heistä puolet on nuohoojia ja heistä kahdeksan on nuohousmestareita. Camini tähtää tänä vuonna neljän miljoonan euron liikevaihtoon.

Caminin väliaikainen toimitusjohtaja Daniel Seere arvioi, että kuluttaja-­asiamiehen huomautukset olivat aiheellisia.

”Edelleen monissa yrityksissä hinnoittelu on vähintään epäselvää. Kuluttajalle ei pidä puhua nuohousyksiköistä, vaan euroista”, hän kommentoi.

Caminin verkkosivuilla nuohouksen hintatiedot näkyvät (elokuun alussa) vain ”hoitosopimukset”-kohdassa. Siinä kerrotaan vuosihinnoittelun alkavan 55 eurosta.

Seere kehottaa käyttämään verkkosivujen hintalaskuria, jolla saa sitovan hintatiedon, kun naputtelee laskuriin kohteen tiedot. Esimerkiksi omakotitalon yhden tulisijan ja yhden hormin nuohous postinumeroalueella 01450 eli Vantaan Korsossa maksaa 59 euroa.

Seere kertoo varmistaneensa kuluttajaviranomaiselta, että hintalaskuri on riittävä tapa kertoa nuohouksen hinta.

Kun hinta on selvillä, kuluttaja voi oman aikataulunsa mukaisesti varata netissä nuohoojan. Varatusta nuohoojan kalenterimerkinnästä tulee vahvistus tilaajan sähköpostiin. Jos nuohooja ei pääse puolen tunnin sisällä sovitusta ajasta, hän ilmoittaa asiasta.

”Takavuosina nuohoojaa piti odottaa puoli päivää”, Seere vertaa.

Hän lupaa, että Camini-nuohooja toimittaa työstään aina laskun sähkö­postitse tai kirjeitse, myös arvonlisävero tilitetään ja muut säädökset täytetään.

”Ammattilainen tarkistaa myös paloturvallisuutta. Hän huomauttaa esimerkiksi, jos palovaroittimia puuttuu”, Seere täydentää.

Hän pitää nuohousta äärettömän edullisena lakisääteisenä palveluna.

”Et saa kotiisi muiden toimialojen ammattilaista varusteineen tekemään ammattityötä 59 eurolla”, Seere kehaisee.