Mökki ja järvenranta

Kuvaa mökiltä

Vapaa-ajan asuntojen lisääntyvä ympärivuotinen käyttö ja varustetason nousu eivät ole jääneet huomaamatta varkailtakaan. Varsinkin kesämökkeihin kohdistuneet ilkivallat ja murrot ovat yleistyneet huolestuttavasti. Erilaiset hälyttimet ja valvontakamerat ovat hyviä keinoja suojata kesähuvilaa murtovarkauksilta. Nykyisin etävalvonnan saa toteutettua varsin edullisesti ja kaupanpäälliseksi saa vielä etäkuvaa paikan päältä. 

Riskialttein vuodenaika on yleensä syksy. Syksyn aikana tehdyt mökkimurrot tosin paljastuvat usein vasta keväällä, kun omistajat tulevat talven jälkeen ensi kertaa paikalle. Murtovarkauden selvittäminen on vaikeaa, jos teko huomataan vasta useiden viikkojen tai jopa kuukausien päästä tapahtumasta.

Perinteisen murtohälyttimen hankkiminen kesämökille ei juuri kannata. Yksikseen ulvovaa sireeniä ei välttämättä kuule kukaan. Käyttöön kelpaa ainoastaan hälytinjärjestelmä, joka ohjaa hälytyksen aina muualle, kuten suoraan mökin omistajan kännykkään tai sähköpostiosoitteeseen. Järjestelmään liitetty, liiketunnistimella varustettu valvontakamera välittää tapahtumasta myös kuvan.

Kuva paikan päältä kertoo muutenkin enemmän kuin pelkkä hälytyslaitteen viesti. Yleensä varmuus tapahtumista on saatava ja on pyydettävä joku paikkakuntalainen asiaa selvittämään. Ystävyyssuhteet ovat koetuksella, jos usein toistuvat tarkistusmatkat osoittautuvatkin hälytyslaitteiston harhalaukauksiksi. Valvontakameran kuva mökiltä säästää monelta vaivalta ja poistaa turhia epäilyksiä.

Suoraa videokuvaa välittävät valvontalaitteet ovat myös tulleet hinnaltaan kilpailukykyisiksi, ja laitteiden tarvitsemat langattomat gsm/3g-datayhteydet paranevat ja kuuluvuusalueet laajenevat koko ajan.

Langattomasti matkaviestinverkon kautta toimivan hälytin- ja valvontalaitteiston suurimpana etuna on se, että siihen liitetyn valvontakameran välittämä kuva siirtyy saman tien pois mahdollisten murtomiesten ulottuvilta. Mikäli jotain ikävää tapahtuu, kuva voi jälkikäteen toimia todisteena virkavallalle.

Langatonta järjestelmää ei pysty helposti edes sabotoimaan. Tilapäinen virtakatkoskaan ei saa akkuvarmennettua laitteistoa polvilleen. Valvonta kytkeytyy automaattisesti taas päälle, kun sähköt seuraavan kerran palautuvat.

Tavallisesti videokuvaa otetaan talteen vain, kun havaitaan jotain poikkeavaa. Kamerajärjestelmässä voi olla erillinen liiketunnistin tai sitten käytetään kameran kuvaa hyväksi. Kameran valvontaosa tarkkailee jatkuvasti kuvaa ja suorittaa hälytyksen, jos asetetulla hälytysalueella tapahtuu merkittäviä muutoksia. Havaintoalueet määritellään asennuksen yhteydessä jokaiselle kameralle erikseen kameran hallintaohjelman avulla.

Liiketunnistusalueiden määrä ja koko ovat tavallisesti vapaasti määriteltävissä. Hälyttävistä alueista kannattaa jättää pois häiriötekijät, kuten mahdollinen liikenne, huojuvat puut, pensaat tai vaikka pieneläimien kulkureitit. Kannattaa tarkistaa myös valaistuksen muutoksien aiheuttamat valojen ja varjojen liikkeet kameran kuvausalueella. Kameralle on haettava usein valaistukseltaan tasaisempi sijaintipaikka, ja liiketunnistusalueita joutuu rajaamaan tarkemmiksi. Oikein valitut liiketunnistusalueet vähentävät turhia hälytyksiä.

Ulkovalvontakameran sijaintipaikkaan on syytä käyttää aikaa ja vaivaa, jotta saadaan mahdollisimman hyvä kuva. Kamera kannattaa sijoittaa sellaiselle korkeudelle, ettei siihen päästä helposti käsiksi. Tikkaita ja muita apuvälineitä ei saa jättää lähistölle.

Uusimmat kännykällä käytettävät hälytin- ja valvontalaitteistot toimivat kaiken muun lisäksi myös monipuolisina sähkölaiteohjaimina. Asumismukavuus mökillä nousee ihan uudelle tasolle, kun puhelimella tai tietokoneella voi ohjata hyvissä ajoin lämmön päälle tai vaikkapa sytyttää pihavalot valmiiksi ennen perille saapumista. Mitä tahansa sähkölaitteita tai toimintoja on mahdollista jaksottaa ja ohjata niin kuin paikka näyttäisi asutulta, vaikkei itse oltaisi mailla eikä halmeilla.

Lue aiheesta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 8/10, joka ilmestyi 17.11.