Häkäpönttötekniikkaa hyödyntävä pyrolyysireaktori pannuhuoneessa

Häkäpönttötekniikkaa hyödyntävä pyrolyysireaktori tuottaa ympäristöystävällistä sähkö- ja lämpöenergiaa ilmakuivasta sekapuuhakkeesta. Jopa omakotitaloihin soveltuvat versio on jo kehitteillä. Nykyajan puukaasuttimessa on joitain ilmiömäisiä ominaisuuksia.

Mitä tekemistä ikivanhalla häkäpönttötekniikalla on tämän päivän sähkö- ja lämpöenergiantuotannon kanssa?
”Paljonkin”, toteaa energia-alan tuotteita ja laitteistoja valmistavan GasEK Oy:n toimitusjohtaja Marko Valtonen.

”Perinteisestä puukaasutintekniikasta kehitetty pyrolyysireaktori kykenee tuottamaan halpaa energiaa ympäristöystävällisesti kotimaisesta raaka-aineesta. Pyrolyysireaktori eroaa vanhasta häkäpönttökaasuttimesta siinä, että kaasutusprosessissa ongelmia aiheuttanut terva on saatu eliminoitua. Kuumempi prosessi hajottaa tervankin pienemmiksi ainesosiksi. Lisäksi poltettavan tuotekaasun palamisjäte on tutkitusti vähäpäästöistä.”

Jokseenkin vallankumouksellista pyrolyysireaktorissa on silti Valtosen mielestä se, että prosessin polttoaineeksi kelpaa ilmakuiva sekapuuhake sellaisenaan tai sekaan voi laittaa jopa kotitalousjätettä. Perinteisessä laitteessa polttoaineeksi soveltuu vain kuivattu ja määrätyn kokoinen puupilke. Itse asiassa riittävä kosteus antaa uuden laitteiston prosessille lisäpotkua vedyn muodossa.

Perinteikkäästä tekniikasta tähän päivään

Häkäpönttötekniikka korvasi sota-aikana bensiinin kulkuneuvoissa, sittemmin laitteiston oletettiin jäävän historiaan hankalana ja tehottomana. Puukaasutinlaitteistoja on silti kehitelty pitkin maakuntia ja myös Keski-Pohjanmaalla, jossa häkäpönttötietoutta jo toisessa polvessa edustaa alikonemestari Eero Kangasoja.

Jo eläkeikään ehtinyt monitaituri asensi häkäpönttölaitteiston pakettiautoonsa jo 30 vuotta sitten. Auto on toiminut liikkuvana koelaboratoriona, jossa Kangasoja on yrityksen ja erehdyksen tietä löytänyt optimaalisen koostumuksen pyrolyysiprosessissa syntyvälle tuotekaasulle.

Ford Transit -häkäpönttöautolla on nyt ajettu yli 120 000 kilometriä eikä moitteettomasti toiminutta moottoria ole tarvinnut avata kertaakaan.

Sähköenergian tuottamiseen soveltuvan pyrolyysireaktorin Kangasoja päätti rakentaa kotitilalleen, koska tarvitsi sähköenergiaa ja varsinkin kolmivaihevirtaa työpajalleen.

Tuotekaasu muodostuu reaktorissa, josta se ohjataan generaattoria pyörittävälle polttomoottorille. Tuotto on 25kW ja hyvin on sähköä riittänyt – ohessa muodostuu myös lämpöä pajan lämmityskäyttöön.

Laite on pyörinyt jo tuhansia tunteja ilman merkittäviä ongelmia. Reaktorin siiloon Kangasoja kaataa ilmakuivaa sekahaketta, jonka kosteus voi olla jopa 50 prosenttia. Perinteisissä häkäpöntöissä korkein sallittu kosteusprosentti on alle puolet tästä. Energiaa kuluttavaa polttoaineen erillistä kuivattamista ei Kangasojan kaasuttimessa tarvita.

Lue asiasta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 6/09, joka ilmestyi 23.9.