Omakotiliitto selvitti kunta- ja aluekohtaisesti päätettävien kunnallisten maksujen suuruutta omakotitaloissa. Näihin maksuihin kuuluvat kiinteistövero, lämmityssähkö, vesimaksut ja jätemaksut. Halvinta ok-asuminen on Seinäjoella, kalleinta Raisiossa.

Vertailussa tarkasteltiin 120-neliöistä, 30 vuotta vanhaa puurakenteista, sähkölämmitteistä omakotitaloa, jonka lämmityksen kulutus on 14 000 kWh/v ja oman tontin koko 1 000 neliötä. KTI Kiinteistötieto Oy:n tekemä tutkimus tehtiin nyt toista kertaa. Tutkimuksen piirissä oli 52 Suomen kuntaa.

Omakotitalossa asuvan perheen kunta- ja aluekohtaisesti päätettävät asumismenot Suomessa vaihtelevat tutkittujen 52 kunnan kesken lähes 1 000 eurolla. Tutkimuksen mukaan kalleinta on asua Raisiossa, jossa vuosikustannukset ovat lähes 4 300 euroa. Edullisinta ok-asuminen on Seinäjoella, jossa asumismenot jäävät noin 3 300 euroon.

Kolmen kärjessä kalleimpia kuntia asua ovat Raision lisäksi Järvenpää ja Siilinjärvi. Viime vuoden kallein kunta Savonlinna asettuu vertailussa neljänneksi. Muita huokeimpia kuntia Seinäjoen lisäksi asua ovat Turku ja Vaasa. Joensuu, joka oli vuonna 2017 edullisin paikka asua, löytyy nyt sijalta seitsemän. Keskimäärin asumiskustannukset ovat reilut 3 700 euroa vuodessa.

Erot lämmityskuluissa, kiinteistöverotuksessa ja vesimaksuissa

Suurimmat kustannusten erot selittyvät lämmityskuluilla. Saman kokoisen 120-neliöisen talon sähkölämmitys (energia, siirto ja verot) maksaa Siilinjärvellä 2 176 euroa, kun Turussa vastaava kustannus on vain 1 514 euroa. Eroa kertyy yli 660 euroa.

Vaikka kotitaloudet voivat kilpailuttaa energian,  silti suurimmat eroavaisuudet löytyvät sähkön siirtomaksuista. Kajaanilaisperhe maksaa lämmityksestä siirtomaksua liki 860 euroa, kun omakotiperhe Jyväskylässä maksaa siirrosta reilut 460 euroa. Eroa kertyy 400 euroa. Siirron kiinteän perusmaksun osalta kallein perusmaksu on Kajaanissa, 29,60 euroa kuukaudessa, ja edullisin Tampereella, 3,98 euroa. Vuositasolla näiden ero on yli 307 euroa.

Suuret erot kuntien välillä löytyvät myös kiinteistöverotuksesta ja vesimaksuista. Omakotiliiton syksyllä 2017 torjumasta kiinteistöveron alarajojen korotuksesta huolimatta kiinteistövero on korkea etenkin kasvukunnissa. Kallein kiinteistövero on Espoossa 802 euroa ja edullisin Kontiolahdella alle 200 euroa, eroa on yli 600 euroa. Vesimaksuissa (vesi, jätevesi ja hulevesi) korkeinta taksaa maksetaan Ylöjärvellä (1 103 euroa), kun Raahessa vesimaksut ovat puolet halvempia (538 euroa).  Vesimaksut muodostavat jo 21 % koko kunnallisista asumismenoista.

Raisiossa ja Järvenpäässä, joissa omakotiasuminen on kalleinta, kunnallisveroprosentti on 19,75 %, mutta kolmanneksi kalleimmassa kunnassa, Siilinjärvellä, se on jopa 21,25 %. Seinäjoella kunnallisveroprosentti on 21, Turussa 19,5 ja Vaasassa 20.

Omakotiliitto huolissaan eriytymisestä

Omakotiliitto on huolissaan kotitalouksien asumismenojen merkittävästä eriytymisestä. Heidän mukaansa on vaarana, että kunnallisveron jäädytyksen yhteydessä muut maksut, kuten kiinteistövero, vesi- ja jätemaksut, paikkaavat kuntien kassaa.  Omakotiliitto peräänkuuluttaa puuttumista jatkuvaan asumismenojen kasvuun on puututtava. Sote-/maakuntauudistuksista johtuviin rahoitusmuutoksiin tarvitaan jäädytys myös asumisen kustannusten korotuksille. Asuminen on kuitenkin perustarve, Omakotiliitto muistuttaa.

”Kun kuntapäättäjien resursseja vapautuu maakuntauudistuksen seurauksena, keskiöön tulee asettaa energiayhtiöt ja kuntien palveluyhtiöt. Asumiskustannuksiin voidaan vaikuttaa, kun energia- ja kuntayhtiöiden päätöksentekoon lisätään avoimuutta sekä läpinäkyvyyttä ja toimintaan tehokkuutta”, peräänkuuluttaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.