Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa sisätiloista käytettyä ilmaa ja sen mukana niin meistä asukkaista kuin rakennusmateriaaleista ja kalusteista ilmaan siirtyneitä epäpuhtauksia. Poistetun ilman tilalle ilmanvaihdon tulee tuoda riittävä määrä raikasta, mielellään myös ulkoisista epäpuhtauksista suodatettua ilmaa.

Ilmanvaihto perustuu paine-eroon, joka saadaan aikaan joko koneellisesti puhaltimilla tai painovoimaisessa ilmanvaihdossa lämpötilan ja hormin korkeuden yhteisvaikutuksella. Myös tuuliolosuhteet vaikuttavat painovoimaisessa ilmanvaihdossa poistuvan ilman määrään. Ilma siis virtaa suuremmasta paineesta pienempään.

Painovoimainen ilmanvaihto on ollut edullisten investointikustannustensa vuoksi yleisin ilmanvaihtotapa aina 1970-luvun loppuun saakka. Lieden päällä on usein oma erillinen, suora poistoilmaratkaisu.

Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja, DI Mervi Ahola sanoo, että painovoimainen ilmanvaihto voi toimia riittävällä tavalla, mutta siihen vaikuttavat paljon paitsi rakennuksen ominaisuudet, myös asukkaiden määrä. Tulisijojen käyttö tehostaa painovoimaista ilmanvaihtoa ja sehän on ollut aikaisemmin nykyistä yleisempää.

”Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta on kuitenkin aina vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuvaista. Ilmanvaihdon ilmavirrat vaihtelevat sääolosuhteiden mukaan: kylmällä säällä ilma vaihtuu parhaiten ja lämpimällä säällä se on usein riittämätöntä. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa tarvitaan lisäksi ikkunatuuletusta”, Mervi Ahola huomauttaa.

Liian vähän korvausilmaa

Riittämätön korvausilma on yksi yleisimmistä kodin huonon sisäilman syistä.

”Ongelma on valitettavan yleinen paitsi niissä vanhoissa omakotitaloissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto myös koneellisella poistolla varustetuissa taloissa, joissa korvausilman saannista ei ole huolehdittu riittävällä tavalla”, kertoo  Mervi Ahola.

”Eräässä tutkimuksessa arvioitiin, että korvausilman saatavuudessa on puutteita jopa miljoonassa suomalaisessa asunnossa. Luvussa on toki mukana myös kerrostaloasuntoja”, hän sanoo.
Ilmanvaihdon kuuluu toimia

Myös hormien pituudella on merkitystä. Rintamamiestaloissa poistoilmanvaihdolle varatut hormit olivat pitkiä, mutta 1960–70 -lukujen matalissa rakennuksissa lyhyitä. Riittävää vetoa ei silloin synny.

”Siksi myös painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa kaksikerroksisissa omakotitaloissa ilma vaihtuu yläkerrassa alakerrosta heikommin”, Mervi Ahola selittää. Hormin vetokykyä voi parantaa hormi-imurilla.

Takkuinen aamu

Vaikka painovoimainen ilmanvaihto olisikin alun perin toiminut varsin mallikkaasti, jossain vaiheessa talon asumishistoriaa saatetaan huomata, ettei näin ole enää asian laita. Kylpyhuone, joka ei tunnu suihkun jälkeen kuivuvan millään tai aamulla tunkkainen makuuhuone ovat selviä merkkejä siitä, että korvausilmaa ei tiloihin saada riittävästi tai että poisto on riittämätöntä.

Jos makuuhuoneen ilman tuntuu nukuntun yön jälkeen tunkkaiselta ja siltä, että happi loppuu, on huoneessa liikaa hiilidioksidia. Se voi aiheuttaa väsymystä, tunkkaisuutta tai päänsärkyä.

”Jos korvausilma ei pääse tilaan sille suunniteltuja reittejä, se voi painovoimaisella koneellisella poistolla varustetussa talossa tulla rakenteiden läpi, mikä paljastuu tunkkaisuutena ja ikävinä hajuina”, Mervi Alhola huomauttaa.

”Toki tunkkaisuus ja hajut voivat kertoa myös rakenteissa piilevistä vaurioista”, hän muistuttaa.

Hän sanoo, että makuuhuoneen hiilidioksidimäärän voi mitata aamulla, jolloin se on korkeimmillaan. Mittareita voi saada lainaksi esimerkiksi omalta sähköyhtiöltä ja niitä on myös myytävänä.

Ilma ei vaihdu, jos sille ei ole avoinna olevia reittejä

”Jokaisessa huoneessa on oltava venttiili. Pesuhuoneeseen, wc-tilaan ja keittiöön tarvitaan poistoventtiilit, oleskelutiloihin sekä makuuhuoneisiin korvausilmaventtiilit”, Mervi Ahola muistuttaa.

Joskus nämä venttiilit on esimerkiksi energian säästämiseksi tai vedon tunteesta pääsemiseksi tukittu – jopa päällystetty tapetilla. Silloin ilma ei tietenkään niiden kautta pääse vaihtumaan.

Hätä ei kuitenkaan onneksi ole tämän näköinen. Mervi Ahola huomauttaa, että korvausilmaventtiili on makuuhuoneeseen itsekin helppo asentaa.  Korvausilmaventtiili voi olla joko seinän läpi asennettava tai ikkunaan asennettava rakoventtiili. Seinän läpi asennettava malli varmistaa kuitenkin yleensä paremmin riittävän korvausilman saannin.

”Jokaiseen huoneeseen tarvitaan yksi läpi seinän menevä venttiili tai rakoventtiileitä mielellään koko ikkunan leveydeltä.”

Lisäksi on pidettävä huoli, että ilma pääsee kulkemaan talon sisällä. Ovien alla on oltava riittävän korkeat, n. 1,65 cm – 2 cm aukot. Toinen vaihtoehto on asentaa seinään tai oveen siirtoilmasäleikköjä.

Lue lisää:

Kunnostettu talo tarvitsi ilmanvaihtoremontin

Ilmanvaihdon suodattimet on hyvä puhdistaa ikkunanpesun yhteydessä

Huono sisäilma on talon viesti jotastakin vakavasta