Naantalilaisen kesämökin seinien eristeenä on 35 sentin paksuinen olkikerros. Olkipaaleja laitettiin myös lattian ja katon eristeeksi. 

Pulpettikattoinen kesämökki nousi Juha Elosen omin käsin rakentamana Airismaalle, yhdelle Rymättylän 400 saaresta.

”Teetin mökin piirustukset insinööritoimistossa ja rakensin sen pitkästä puusta vaihe vaiheelta piirustuksia seuraten”, Juha Elonen kertoo.

Mökin sisätilat ovat avointa tilaa, vain saunalle ja wc:lle on varattu omat tilat, joiden rakentaminen on vielä kesken. Huonekorkeus katon korkeimmalta kohdalta on 4,2 metriä.

Ulkopuolelta mitattuna mökissä on neliöitä noin 80, joista 55 senttiä paksut seinät vievät osan. Sisätilaa on noin 75 neliömetriä.

Kestävä rakentaminen kiinnostaa

Erilaisia rakennusmateriaaleja ja niiden kestävyyttä Elonen alkoi miettiä remontoidessaan 1950-luvulla rakennettua omakotitaloa. Hän kiinnostui perinteisistä rakennusmateriaaleista ja etsi niistä tietoa.

”Luin myös muutamia tutkimuksia oljen käyttämisestä eristemateriaalina. Tulokset olivat kannustavia.”

Vuosina 2019–2020 hän osallistui ensimmäisen kerran järjestettävään savirakentajien koulutukseen Mynämäellä, koska savi rakennusmateriaalina ja saveen liittyvät tekniikat kiinnostivat.

”Muuta rakennusalan koulutusta minulla ei ole. Omaa taloa remontoidessani ja muiden talkootöissä olen oppinut paljon.”

Olki on kevyt rakennusmateriaali

Elonen päätti eristää mökkinsä olkipaaleilla.

”Niiden kantaminen ja asettelu eristeeksi tiiviisti toinen toisiinsa pystytolppien väleihin ei ollut raskasta”, Juha Elonen kertoo.

”Yksi olkipaali painaa noin viisi kiloa. Ensi alkuun hain rakennukselle 400 paalia – myöhemmin vielä 700 paalia lisää lattiaa ja kattoa varten. Yhteensä olkipaaleja upposi taloon 1200 kappaletta.” Sääkin suosi rakentajaa.

”Kertaakaan ei satanut kun hain paaleja ja asensin niitä.”

Katon eristeeksi 35 sentin paksuiset olkipaalit solahtivat niin tiukkaan, että ne pysyivät paikoillaan ilman mitään tukea. Huopakaton ja eristeen väliin jätettiin 10 sentin tuuletusrako.

”Lattiarakenteeseen 30 sentin paksuisia paaleja piti muokata sopivan kokoisiksi kantavien palkkien väleihin mutta sekin sujui helposti.”

Olkipaali painaa noin viisi kiloa. Olki on viljan ontto varsi – ei heinä.

Latvialaista punaista savea seokseen

Pihalta taloa katsellessa mistään ei voi tietää, että rakenteisiin on upotettu 1200 olkipaalia. Ulkoseinät on rapattu harmahtavan ruskealla savimassalla.

”Sisäseinät rappasin hiekan, saven ja kalkin seoksella. Rapattu pinta on vielä maalattu kalkkimaalilla”, Elonen kertoo.

Huoneiden seinät ovat vitivalkoiset. Vain keittiösyvennyksen seinä on rapattu massalla, johon sekoitettiin hehkuvan punaruskeaa latvialaista savijauhetta.

Rakentamisaikana moni asia eteni Elosen mukaan sujuvasti yllättävien sattumusten ansiosta. Tietoa ja vinkkejä ilmaantui aina kun niitä tarvitsi.

”Esimerkiksi tiilitehtaalla työskentelevältä naapuriltani kuulin, että tehtaalta voi ostaa savea suursäkeissä.”

Paksujen seinien reunat on pyöristetty ikkunoiden vieressä. Seinät näyttävät erilaisilta eri vuorokauden aikoina aamu- päivä- tai ilta-auringon osuessa niihin.

Mökillä on hyvä asua

Elämä mökissä sujuu leppoisasti vaikka käytössä ei ole kaikkia nykyajan mukavuuksia.

”Haen käyttöveden muutaman sadan metrin päästä venerannasta, kaupungin vesipisteestä”, Juha Elonen kertoo.

”Sähköä saan keväällä ja kesällä valaistukseen, jääkaappiin ja kännykän lataamiseen kahdesta mökin katolle asennetusta aurinkopaneelista.”

Kompostoivan käymälän paikka on toistaiseksi ulkona mutta mökkiin on rakennettu wc-tila, johon se myöhemmin siirretään. Saunan rakentaminen on aluillaan omaan, mökkiin varattuun tilaansa mutta tilapäinen sauna on jo käytössä kalliolla, varastorakennuksessa, jonne on hankittu kiuas ja rakennettu tilapäiset lauteet.

”Tein WC:n seinät liukuvalutekniikalla ja tamppasin olkisavimassan tiukkaan”, Elonen kertoo.

”Saunan seinät valoin järviruokosavimassasta.”

Mökkiä lämmittää pellettitakka. Pellettiä kuluu 5,5–6 kiloa, kun takka lämmittää noin 10 tuntia.

”Yksi pellettitakka ei riitä mökin lämmittämiseen syksyllä ja talvella. Olen pitkään harkinnut toisen pellettitakan tai puu-uunin hankkimista keittiöön, jotta voisin asua täällä tulevaisuudessa ympärivuotisesti.”

Savimassojen valmistuksessa ei voi hätiköidä

Mökin lattiat on pinnoitettu erilaisilla savimassoilla ja käsitelty vahalla tai lakalla.

”Olen testannut savimassoja ja valmistanut esimerkiksi pellettitakan ympärille lattian pinnoitteeksi massan, johon on lisätty tiilimursketta ja hiekkaa. Makuutilassa ja olohuoneessa savimassaan on lisätty lecasoraa: lattioiden pinnassa on puhallushiekka, joka näkyy hienoisena epätasaisuutena.”

Olohuoneen ja makuutilan lattia on tummanruskea. Keittiössä ja ruokailutilassa lattia on vaaleamman ruskeaa savimassaa.

Savimassojen valmistaminen vaatii Elosen mukaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, koska massat tehdään pienissä erissä sementtimyllyssä.

”Jos käyttää 60 litran saavia, savimassaa kannattaa tehdä noin 10 litraa kerrallaan, jotta lopputulos on onnistunut. Massan ainesten oikea sekoittamisjärjestys on erittäin tärkeää.”

Sisäilma ilahduttaa

”Mökin sisäilma on savirappauksien ansiosta aina hyvin miellyttävä. Täällä ei ole koskaan liian kuivaa eikä kosteaa”, Elonen kertoo.

”Nautin hyvästä sisäilmasta. Välillä pohdin, missä vaiheessa savi alkaa luovuttaa kosteutta sisätilaan ja milloin se varaa sitä itseensä. Kosteusmittaria seuraamalla en ole saanut vastausta koska talvella kosteusprosentti voi olla yllättävän korkea mutta huonetilassa on silti miellyttävä ilma, joka ei tunnu yhtään kostealta.”

Savirakentaminen on Elosen mukaan Baltian maissa pitkä, yhtäjaksoinen perinne joka ei ole missään vaiheessa katkennut.

”Suomessa se on ollut pitkään unohduksissa. Maailmalla, esimerkiksi Kanadassa, on useita satoja vuosia vanhoja, erittäin hyväkuntoisia massiivisavirakennuksia. Saksassa entisöitiin vanha kirkko massiivisavitekniikalla ja Meri-Maskussakin on yli satavuotias massiivisavesta rakennettu navetta, joka on oikein hyvässä kunnossa”, Elonen kertoo.

”Massiivisavirakentamisessa massaan laitetaan isompaa kiviainesta kuin savella rapattaessa. Ikivanhat savirakentamistekniikat tunnetaan maailmalla laajalti.”

Juttu on julkaistu Tm Rakennusmaailmassa 5/21. Lue koko juttu deigilehdestä.

Lue lisää:

Ensimmäinen olkitalo rakenteilla Espooseen

Luomurakentaja luottaa saveen ja olkeen