Nainen astuu sisään tummanharmaasen omakotitaloon

Omakotitalo on suomalaisen asumisen unelma. Sellaisessa suomalaisista ylivoimainen enemmistö haluaisi asua. Omakotitalo koetaan omaksi reviiriksi ja oman elämän hallinnan henkiseksi kodiksi. Omakotitalon yksityisyys ja viihtyisä pihamiljöö ovat arvossaan etenkin lapsiperheiden asumismuotona. Haaveista tehdään totta rakentamalla itse tai ostamalla vanha. Vanhoja omakotitaloja siirtyy uusille omistajille vuosittain saman verran kuin uusia rakennetaan.

Omakotirakentamiseen ryhtyvältä vaaditaan henkistä vahvuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tehtävä on haastava, mutta samalla innostava, kallis uusi harrastus. Useimmat oppivat jotain aivan uutta niin itsestään, puolisostaan kuin byrokratiastakin tämän rakennusprosessin aikana. Vaan valmis oma talo palkitsee moninkertaisesti vuosien ponnistelut ja uhraukset. Oman talon rakentaminen on usein myös taloudellisesti kannattava ponnistus.

Usein rakentamiseen tai rakennuttamiseen päädytään siksi, ettei toiveiden mukaista valmista taloa ole saatavilla sopivalla sijainnilla. Tarjolla oleva valmis omakotitalo saattaa taas omalle perheelle räätälöitynä olla hankala myydä. Myös oman perheen kokoonpano tai perheen elintavat muuttuvat vuosien kuluessa niin paljon, ettei alun perin itselle suunniteltua taloa ole mielekästä enää pitää, vaan syntyy tarve asunnon vaihtoon.

Ekologisin omakotitalo on se, jota ei rakenneta. Toiseksi ekologisin on se, jota ei tarvitse muutella ja rankasti remontoida, vaan vain perushuoltaa ja ylläpitää. Täysin huoltovapaata taloa ei olekaan, mutta laadukkaiden materiaalien ja korjattavien rakennusosien valinnalla jo suunnitteluvaiheessa säästetään tulevaisuudessa paljon työtä ja rahaa.

Lyhytnäköisyyteen sorrutaan valitettavasti liian usein. Ei ajatella oman nykyisen perheen muuttumista ajan myötä eikä varauduta muutoksiin perheen sisällä. Eikä varauduta siihenkään, että omat asumistavat muuttuvat iän ja ajan kuluessa. Lapsiperhe yhteisen tuvanpöydän ääressä kaikki ovet avoinna yhteiseen tupaan saattaa olla juuri nyt ihanne, mutta kymmenen vuoden päästä saattavat murrosikäiset nuoret haluta omaa rauhaa ystävineen ja vanhemmat omaa tilaa.

Parinkymmenen vuoden päästä saattaa olla tarve erottaa aivan erillinen sivuasunto jo pelkästään siksi, että on liian paljon turhia tyhjiä koppeja, joita ei saa muunnetuksi tai yhdistetyksi. Wc-tila erillisen makuuhuoneen yhteydessä voi helpottaa huomattavasti elämää, jos todetaan, että oma mummi tarvitsee kodin yhteyteen asunnon.

On turhaa muuttaa pois viihtyisältä alueelta, jossa on kaikki sosiaaliset yhteydet valmiina, vuosien myötä tulleet naapurit ja ystävät sekä tutut lähipalvelut. Voi olla mahdotonta löytää lähistöltä sopivaa asuntoa, vaikka oma asunto olisi jo liian iso tai toimimaton. Ikääntyvät asuvat usein aivan liian suurissa, tyhjiksi jääneissä asunnoissa toinen kerros käyttämättömänä, koska haluavat säilyttää oman tutun miljöön ja naapurit.

Omakotitalo voisi olla sellainen, että sitä pystyy muuntelemaan, erottamaan, laajentamaan tai ilman liian suuria remontteja muuntamaan erikokoisiksi yksiköiksi vuosien myötä. Valkeakosken asuntomessuilta löysimme tällaisista hyviä ja huonoja esimerkkejä.

Lue aiheesta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 5/09, joka ilmestyi 26.8.