Omalle tontille satava lumi on kasattava järkevästi kauas talosta tai se on vietävä pois. Ergonominen lumityökalu on hyvä apuväline.

”Runsasluminen talvi on hankala haaste ahtaasti rakennetuilla asuinalueilla. Lumitöiden tarpeita ei ole otettu huomioon pihasuunnitteluissa paikoin lainkaan. Ahtailla pihoilla lunta ei saa paljon kasattua, joten sitä joudutaan ajamaan usein pois tontilta, mikä tulee tietysti kalliiksi”, napauttaa Noora Liljasto, joka on työskennellyt pääkaupunkiseudun kiinteistöhuoltoyrityksissä talvikunnossapitotöissä.

Pahimmassa lumikaaoskelissä märkää lunta tulee monta senttiä tunnissa. Kokenut aurauskaluston kuljettaja Liljasto on pannut merkille monia epäkohtia, joihin ihmiset haksahtavat lumimyräkän mainingeissa.

”Autoa ei myöskään parkkeerata lumikasan eteen, johon aura kasaa lunta tai kuljettaa sitä pois.”

Lapsille on erittäin tärkeää opettaa, ettei lumikasassa leikitä, varsinkaan auran saavuttua tontille. Jos piha-alueella on auraus meneillään, kannattaa myös aina pysähtyä varmistamaan, että kuski huomioi sinut, jolloin pääsee kulkemaan turvallisesti ohi. Sama kannattaa opettaa lapsille.

Liljasto toivoisi heijastimen käytön yleistyvän, sillä pimeässä auran tuntumassa puikkelehtivia ihmisiä on vaikea havaita. Toinen toive koskee lohkolämmittimen johtoa: sitä ei saa jättää lämmitystolppaan roikkumaan maata myöten.

Kunnon välineillä hangen kimppuun

”Ei ole samantekevää, millaisilla välineillä lunta syrjäytetään. Umpisurkealla lapiolla hukataan vain voimia. Kiinteistöhuoltotöissä huonoin mahdollinen kohtaamani väline on ollut halpa alumiinilapio. Alumiini oli niin pehmeää, että kovaan maanpintaan osuessaan lapion ”huuli” meni mutkalle.”

Ammattilainen tietää tarkasti, millaiset välineet ostaisi omalle tontilleen, jos nyt pitäisi mennä lumityökalukauppaan.

”Valitsisin lumikolan ja lapion joissa on niin sanottu huuliterä. Huuliterä höylää paakkuuntuneen lumen irti, joten lunta ei pääse kerrostumaan niin paljon, että keväällä olisi lumien sulaessa paksu jääkerros. Petkeleen hankkisin myös, sillä saa jäitä poistettua helposti.”

Välinekaupassa kannattaa kokeilla ja varmistaa sekin, että lumityökalut ovat ergonomisesti kelvollisia omaan kroppaan ja käteen.

”Lumityöt saattavat muutenkin pänniä, selkäkipu ei tee hommasta yhtään mukavampaa. Myös henkilön pituudella ja voimilla on merkitystä välinevalintoihin. Jotkut haluavat käyttää kolaa, jotkut lapiota ja jotkut taas lumentyönnintä. Lumityövälineet kannattaa valita myös lumen laadun (painava suojalumi, kevyt pakkaslumi) ja määrän mukaan sekä työstettävän pinta-alan mukaan. Märällä lumella pienemmillä välineillä on mukavampi putsata lumia, koska silloin ei tule liian painavaa kuormaa”, Liljasto vinkkaa.

Lumikuormaa yläilmoissa

”Rivitalo- ja omakotitonteilla olevat puut, pensaat ja rakenteet ovat runsaslumisina talvina vaarassa”, sanoo parhaillaan viheraluemestariksi ja metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi kouluttautuva Liljasto, joka luotsaa omaa nimeään kantavaa yritystä.

”Vaaran merkki voi olla esimerkiksi harventunut latva tai monet kuivat oksat. Jyrkät oksakulmat saattavat revetä suuren lumikuorman myötä. Esimerkiksi koivut ovat hyviä kätkemään lahoja eli kaatumisvaaraa ei näe välttämättä ulospäin. Puita säännöllisesti leikkaamalla saadaan ne pidettyä vähemmän vaarallisina.”

Omatoiminen tontinomistaja voi tarttua itse kaatopuuhiin, jos pelkää lumikuormassa taipuvan puun rysähtävän auton, rakennusten tai pahimmillaan ihmisten niskaan. Ennen moottorisahan käyntiin päräyttämistä olisi hyvä harrastaa itsetutkiskelua. Treenikierroksia ei ole, puun voi kaataa vain kerran, myös väärin.

”Ei-ammattilainen voi kaataa puun, jos varmasti tietää mitä tekee ja on aivan varma, ettei puu kaadu väärään suuntaan. Turvavarustus on tärkeä: metsurin viiltosuojatut jalkineet, viiltosuojahousut, viiltosuojakäsineet ja kypärä visiirillä.”

Pientaloasukkaiden lumikoettelemus

Lumi on tänä talvena teettänyt paljon töitä omakotiasujille Etelä-Suomea myöten. Moni asukas joutuukin tuskailemaan, minne kaikki lumi mahtuu? Sitä ei saa lykkiä tontiltaan kaupungin alueelle ojiin, tielle, viheralueille eikä tietenkään naapurin tontille. Omalle tontille satanut lumi on aina tontinomistajan vastuulla.

”Omakotitontilla lumikasat pitää lapioida mahdollisimman kauas talosta. Niitä ei siis saa kasata talon perustusten reunoille, sillä muuten sulamisvedet päätyvät suoraan perustuksille. Seinien vierille kasattu märkä lumi voi vahingoittaa myös seinärakenteita aiheuttaen kosteusongelmia.”

Jäljelle jää kaksi epämieluisaa vaihtoehtoa, toinen on työläs ja toinen on kallis. Tontinomistaja voi lapioida lumen peräkärryynsä ja ajaa lastin lumenkaatopaikalle. Urakan ulkoistaminen taas tarkoittaa, että paikalle on kutsuttava kaupallinen toimija. Tarjolla ei ole kunnallista lumen poiskuljetuspalvelua, joka kuskaisi talven mittaan pois omakotitonttien lumia.

”Jos lumi nostellaan kuorma-auton kyytiin ja kuljetetaan lumenkaatopaikalle, kustannusta voi verrata siihen, kun tontille tilataan esimerkiksi multakuorma. Kustannus on keskimäärin 100 euroa tunnilta, joten hintaa lumikuormalle voi tulla useampi sata euroa.”