Nuohous pitää tehdä vakituisessa käytössä olevassa asunnossa  vähintään kerran vuodessa ja mökillä kolmen vuoden välein. Korona-aikana moni on asunut ja tehnyt etätöitä mökillä, ja käyttänyt tulisijaa ahkerasti, joten nuohous kannattaa teettää tiheämmin kuin viralliset määräykset vaativat.
Omakotiliiton taannoisen kyselyn mukaan noin joka kymmenes omakotitalossa asuva laiminlyö vuosittaisen nuohouksen. Lähes kaikki mökkiläiset sen sijaan tilaavat piipulle nuohouksen vähintään kolmen vuoden välein tai useammin.
Nuohoamaton savupiippu, jota nuohooja ei siis ole myöskään tarkastanut, on paloturvallisuusriski. Tulipalon sattuessa voi tulla ongelmia vakuutuskorvauksen saamisessa.
Tekemättä jätetty tai liian harvoin tehty nuohous voi laskea vakuutussummaa tai pahimmillaan jättää asukkaan täysin ilman korvausta.

Nuohous halutaan yleiseen rekisteriin

Nuohousalan Keskusliiton mukaan Suomeen tarvitaan pikaisesti sekä pätevyysrekisteri että nuohotuista kohteista tietoa keräävä ja säilyttävä yleinen rekisteri.
Pätevyysrekisteri mahdollistaisi palveluntuottajan ammattipätevyyden tarkistamisen, helpottaisi nuohoojan tilaamista ja edistäisi rakennusten nuohousvelvoitteen toteutumista.
Nuohousalan yleiseen rekisteriin keskitetysti kerättävä tieto olisi helposti analysoitavissa. Rekisteri mahdollistaisi myös palo- ja asumisturvallisuuden systemaattisen kehittämisen.
Suomessa on noin 1,27 miljoonaa nuohottavaa kiinteistöä, joista asuinrakennuksia on 74 ja vapaa-ajan asuntoja 25 prosenttia. Nuohottavia tulisijoja Suomessa on noin 3,5 miljoonaa ja puukiukaita Suomessa lämpiää noin 1,5 miljoonaa.

Tulisija nyt yhä tärkeämpi

Nuohottu ja turvallinen tulisija nyt entistä tärkeämpi kalliin energian ja huoltovarmuuden vuoksi
Tulisijat ovat tärkeä lisä- ja varalämmönlähde. Monessa pientalossa tulisijalla lämmitetään talvikaudella lähes päivittäin. Nuohouksella pidetään yllä tärkeää huoltovarmuusverkostoa.
Energian hinnan nousu, ilmastomuutoksen hidastaminen ja tarve irtaantua Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta korostavat entisestään tulisijalämmityksen merkitystä.
Nuohous perustuu Suomessa pelastuslakiin. Pelastuslain (13§) mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan määrävälein; vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään vuosittain.
Määrävälein tehtävä säännöllinen nuohous varmistaa, että tulisijat, kiukaat ja hormit pysyvät kunnossa ja ovat turvallisia käyttää. Säännöllinen nuohous varmistaa myös, että hormi vetää ja tulisija lämmittää tehokkaasti.
Nuohoustyötä voi tehdä vain ammattipätevyyden hankkinut nuohooja.
Suomessa siirryttiin sopimusperusteiseen nuohoukseen vuoden 2019 alussa. Piirinuohousjärjestelmän päätyttyä sekä Nuohousalan Keskusliitto ry:n että Kilpailu- ja kuluttajaviraston saamissa yhteydenotoissa nuohoojana epäillään toimivan henkilöitä, joilta kelpoisuus puuttuu. Nykyisellään kiinteistön omistaja ei voi asiaa mitenkään tarkistaa.
Nuohousalan Keskusliitto on jo pitkään tuonut esille tarvetta pätevyysrekisterin perustamiselle.

Lue lisää:

Piipun nuohoamisesta ei kannata tinkiä: Häkämyrkytys on todellinen vaara

Nuohouksen tarve on lisääntynyt etätyön myötä