Osuuskuntamuotoinen älykylä nousee Mynämäelle, 30 kilometrin päähän Turusta. Älykylään tulee omakotitaloja ja rivitaloasuntoja.

Noin 8000 asukkaan Mynämäelle nousee ensi vuonna asumisosuuskunnan omistamat 30 omakotitaloa ja rivitaloasuntoja, joihin pääsee kiinni huomattavasti edullisemmin kuin itse rakennuttamalla tai ostamalla kodin.

Talon tai rivitaloasunnon asukkaaksi pääsee liittymällä asumisosuuskunnan jäseneksi ja maksamalla liittymismaksun, joka on noin kymmenesosa rakentamiskustannuksista. Asumisosuuskunta on voittoa tavoittelematon.

”Kun liittymismaksu on maksettu, jäsen saa vuokraoikeuden asuntoon”, toimitusjohtaja Juri Laurila ASV Arctic Smart Village Oy:stä kertoo.

”Vuokraoikeuden lisäksi osuuskunnan jäsen on yksi kiinteistöjen omistajista ja hallinnoijista. Rakennuttamisesta huolehtii perustettava asumisosuuskunta. Smart Village Builders valvoo asukkaiden etua erikseen valittavan työmaan valvojan lisäksi ryhmärakennuttajakonsultin roolissa. Rakennusyhtiöllä on myös omat vastuunsa ja velvollisuutensa.”

Älykylä rakennetaan mahdollisimman ekologisesti. Kiinteistöt toimivat myös energian tuottajina hyödyntämällä aurinkoenergiaa. Tavoitteina ovat rakennusten pitkän käyttöiän lisäksi energiaomavaraisuus ja hiilineutraalius.

”Kylän suunnittelussa ja rakentamisessa saadaan monistamishyötyjä, joten rakentaminen on edullisempaa kuin yksittäisen talon rakentaminen.”

Puuta ja kivipintaa yhdistetään

Asumisosuuskuntia on Suomessa muutama mutta Mynämäen Älykylän kaltainen hanke on ainutlaatuinen. Maailmalla asumisosuuskunnat ovat yleisempiä.

”Samanlaiseen konseptiin en ole törmännyt missään”, Juri Laurila sanoo.

Älykylä-hankkeen ohjausryhmään kuuluvat ympäristöministeriön, Green Building Council Finlandin, Rakennusinsinöörien liiton, Rakennustieto RTS:n, TalTech Universityn eli Tallinnan Teknillisen yliopiston arkkitehtuurikoulutuksen, Sitran, Motivan ja Finreim Oy:n edustajat. Ohjausryhmässä on mietitty älykkäitä ratkaisuja monelta kantilta.

Kodit ovat erikokoisia minitaloista parinsadan neliön omakotitaloihin. Rivitaloasunnot ovat rakennusten yhdistelmiä. Tonttien koko on keskimäärin 1 000 neliömetriä/talo.

”Rakennuksissa on puurunkoiset elementtiseinät, joissa on puhdasta olkea eristeenä”, arkkitehti Kati Juola-Alanen kertoo.

”Puun luonnollista pintaa yhdistetään kivijulkisivuun. Turvallisuus, terveellisyys ja ekologisuus ovat olleet läsnä myös suunnitteluprosessissa. Tekniikka on sijoitettu rakennuksiin niin, että korjaus- ja huoltotyöt on helppo tehdä.”

Olkielementti on hiilineutraali

Puu-olkielementin eristeenä on 40 senttimetriä puhdasta, monisuuntaisen puristustekniikan avulla tiukkaan puristettua vehnänolkea. Elementtejä on erikokoisia, esimerkiksi 280 x 80 senttimetrin elementti painaa 60 kiloa.

Elementeistä rakennetaan suurseinäelementtejä paikallisessa hallissa. Ulkopuolelle ilmansulkukalvon jälkeen asennetaan puukuitulevy. Ecococonin olkielementtien lämmönläpäisykerroin eli U-arvo on 0,12 W/m2. Oljen tiheys on 110 kg kuutiossa.

”Olkielementeistä rakennettu seinä on 120 minuutin paloseinä, koska olki on puristettu elementtiin niin tiukkaan, ettei elementissä ole ilmaa palamiseen. Kun elementin päässä olevan 12 millimetrin vanerin avaa, olkea pomppaa paineella pois”, Kati Juola-Alanen kertoo.

”Huoneissa näkyvä elementin pinta rapataan yleensä savella. Pintaan sopivat myös muut diffuusioavoimet sisäpintamateriaalit.”

”Kierrätettävä materiaali, olki koostuu kemiallisesti samoista ainesosista kuin puu, joten käytännössä elementin eriste on hyvin puun kaltaista kuitua eikä siihen tarvitse lisätä palonesto- eikä homeensuoja-aineita. Elementtirakenne täyttää energiavaatimukset ja se on hiilineutraali.”

Älykylässä tuotetaan energiaa

”Tarjolla on useita energian tuotantovaihtoehtoja, joista yksi kiinnostava on aurinkokeräinkatto ja kahdensuuntainen matalalämpöverkko, jotka on yhdistetty lämmön kausivarastoon – päätöksiä ei ole tehty, koska energiaoptimointia ei ole vielä tehty aluetasolla”, Juri Laurila kertoo.

”Oli päätös mikä tahansa, selvää on, että Älykylän rakennukset ovat myös energiantuotantoyksiköitä.”

”Aurinkokeräinkatto korvaa rakennuksen vesikaton ja tuottaa samalla suuren määrän lämpöenergiaa, joka voidaan varastoida 15–30 metrin syvyiseen savimaahan porattuun lämpövarastoon käytettäväksi talvella”, kertoo Vesa Robertsson Energio Finland Oy:stä.

”Rakennusten energiankulutusta ja lämmitystehon tarvetta optimoidaan myös koneellisten laskemien avulla. Alustavien laskelmien mukaan energiatehokkaiden rakennusten lämmitystehontarvetta on saatu pudotettua jopa 50 prosenttia.”

Kiinteistöjen automatiikka säästää energiaa

Ihmisten lisäksi taloista huolehtii teknologia, jonka avulla voidaan etäohjata esimerkiksi valoja ja päälle unohtuneita sähkölaitteita. Automaatio pystyy tekemään tarvittaessa myös päätöksiä mittarilukemien perusteella.

”Älyjärjestelmä auttaa optimoimaan energiankäytön koko alueella. Samalla se mahdollistaa talokohtaisen laskutuksen täsmäyttämisen ja ottaa huomioon kunkin talon omat tuotot ja kulutukset, esimerkiksi aurinkopaneeleista ja mittaa talokohtaisen energian kulutuksen, joka on otettu kylätasolta”, Solution Sales Manager Timo Santala Schneider Electric Finland Oy:stä kertoo.

”Lähes mitä tahansa suuretta voidaan mittaroida nykyisillä antureilla, joita voidaan asentaa taloon tuleviin järjestelmiin, esimerkiksi ilmanvaihtokoneeseen.”

Myös turvajärjestelmät ovat osa älykotia.

”Järjestelmän tiedoilla voidaan tehdä turvallisuutta parantavia toimintoja esimerkiksi palohälytys sammuttaa etäohjatut pistorasiat, hellan, saunan yms. ja sytyttää valot asuntoon. Kameroilla voidaan tarkistaa tilanne murto- tai palotilanteessa”, Santala kertoo.

”Älykylässä käytettävä tekniikka perustuu KNX-järjestelmään, jossa SpaceLynk-monirajapinta yhdistää kaikki talotekniset osajärjestelmät ja mahdollistaa eri talojen liittämisen kokonaisuudeksi – älykyläksi. Yksittäisissä taloissa tai huoneistoissa vastaava älyjärjestelmä toteutettaisiin Wiser-järjestelmällä kustannustehokkaasti.”

Kustannuksia madalletaan

”Asunnoissa ei ole omia saunoja ekologisista eikä kustannussyistä”, Juri Laurila kertoo.

”Alueelle rakennetaan kylätalo, jossa on muun muassa saunatilat. Kylätalossa asukkaat voivat myös kokoontua ja viettää aikaa. Suunnitelmissa on savisaunankin rakentaminen.”

Kyläläisille on tarkoitus hankkia sähköautoja yhteiskäyttöön – omaa autoa ei tarvitse omistaa. Autotalli on yhteinen.

”Älykylässä elämisen kustannuksia madalletaan yhteiskäyttöön hankittavilla hyödykkeillä. Veneet, sähköpolkupyörät – ja esimerkiksi perustyökalut kuten akkuporakone ja harvoin käytettävät harrastusvälineet, esimeriksi rinkat, voidaan hankkia osuuskunnalle, jolloin saadaan pienemmällä rahalla parempia hankintoja luopumatta oikeastaan mistään.”

Älykylä ottaa jo vastaan asukasvarauksia

Osuuskunnan jäsenyyksiä ja varauksia Älykylän asukkaaksi alettiin vastaanottaa 4.11.2021.

”Oman kodin paikan valinta tapahtuu varausjärjestyksessä, joten kannattaa olla aktiivinen heti alussa”, Juri Laurila kertoo.

Varauslomake löytyy osoitteesta www.smartvillagebuilders.com.

Artikkeli on ilmestynyt TM Rakennusmaailmassa 11/21. Lue koko artikkeli digilehdestä.

Lue lisää:

Uusi tapa asua: Osuuskunta-asumisen pilotti nähdään Asuntomessuilla Lohjalla

Vuokran suuruuden päättävät asukkaat

”Osuuskuntamuotoisen asumisen vuokran määrittelevät asukkaat itse”, Juri Laurila sanoo.

”Kylän asukkaat päättävät yhdessä, saako Älykylä-yhteisön eteen tehdystä työstä taloudellisen korvauksen vai ostetaanko palveluja myös ulkopuoliselta palvelun tarjoajalta. Minimissään päätöksiä tehdään hoidettavista käytännön asioista mutta mahdollisuudet yhdessä tekemiseen ovat lähes rajattomat”, Juri Laurila kertoo.

”Älykylä on uusi tapa saada uudisrakentamista maaseudulle. Se tuo kunnalle­ paljon positiivista näkyvyyttä ja toimii kuntalaisille tulevaisuuden uskon vahvistajana. Se on ihmisläheinen, ekologinen ja taloudellisesti järkevä asumismuoto, jossa pääsee kiinni omakotitaloon tai rivitaloasuntoon.”

”Mynämäen kunnalla oli selvä tahtotila kokeilla jotain uutta kunnan kehittämiseksi”, Juri Laurila kertoo.

Kulut katetaan vuokrilla

”Osuuskunnan asioista vastaavat toimitusjohtaja, isännöitsijä ja hallitus kuin omistaan. Rahankäyttöä valvoo osuuskunnan kokous – käytännössä hyvin pitkälti samalla kaavalla, kuin osakeyhtiöissä”, Juri Laurila kertoo.

Asukkaat omistavat osuuskunnan.

”Heillä on vastuu huolehtia maksuista ja vuokrista sopimuksen mukaan. Kaikki asuntoihin ja asumiseen liittyvät kulut katetaan vuokrilla. Yllättäviin menoihin osuuskunta varautuu vararahastolla. Kiinteistöjen tulevaa ylläpitoa varten on korjausrahasto. Osuuskunta kerää puskureita, jotta kulut pysyvät ennustettavina.”

Voittoa tavoittelemattoman toiminnan mahdollinen ylijäämä hyvitetään vuokrissa tai tehdään investointeja.

”Asukkaat ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Jokaisella osakkaalla on yhtä paljon päätösvaltaa osuuskunnan asioihin. ”Omalla” pihalla asukas saa toimia, kuten omakotitalossakin – yhteisösääntöjen puitteissa – ja sisällä kodissa pitkälti kuten osakeyhtiössä”, Laurila kertoo.

Asunnoista irtaannutaan irtisanomalla vuokrasopimus.

Osuuden voi myydä vapailla markkinoilla tai osuuskunta voi sen lunastaa. Jos osuuskunta lunastaa sen, asukas saa lähtiessään maksamansa osuusmaksun ja sen lisäksi pienen osuuden maksamistaan vuokrista.