Suomen Asuntomessujen toteuttama suomalaisten asumistoiveita selvittänyt tutkimus piirtää suomalaisnuorista aivan uudenlaisen kuvan. Kaksi- ja kolmikymppiset haluavatkin asua omistusasunnossa ja vieläpä pientalossa kaupungin läheisyydessä.

Suomen Asuntomessujen asukasbarometrin mukaan kaksi- ja kolmekymppiset suomalaiset ovat tulevaisuuden ja asumisen odotuksissaan varsin nöyriä. Heille tulevaisuuden yleisin asumistoive on kompakti ympäristöystävällinen pientalo. Asumisen ja yleensäkin elämänodotuksia hillitsee kuitenkin  huomattava epävarmuus taloudellisesta kehityksestä ja omien rahojen riittävyydestä.

”Nuorten tulevaisuuden asumistoiveena on ekologisesti kestävä Suomi, jossa kaikki halutaan pitää mukana. Yhteinen turvallinen yhteiskunta, jossa itsekin voi olla osallisena, hallitsee tulevaisuusodotuksia myös asumisen osalta”, kertoo Suomen Asuntomessujen vastaava tutkija Kari Tervonen.

Omistusasunto kiinnostaa

”Tutkimukset osoittavat, että uskomus nuorista suomalaisista kaupunkien ydinkeskustojen vuokra-asumisen vankkumattomina kannattajina on myytti. Valtaosalle kaksi- ja kolmekymppisiä suomalaisia pientaloasuminen omistusasunnossa kaupungin läheisyydessä on mieluisin paikka ja tapa asua. Kaupunkiasumisen päällimmäisiin kehittämistoiveisiin kuuluu se, että asuinalueiden kauneudesta ja luonnonläheisyydestä kannetaan tarpeeksi huolta”, Tervonen kertoo.

Nuorten halukkuutta omistusasunnon hankkimiseen tukee myös Danske Bankin tutkimus. Sen mukaan nekin nuoret, jotka eivät juuri nyt aktiivisesti suunnittele asunnon ostoa, ovat kiinnostuneita asunto-omistamisesta.  Tästä joukosta 88 prosenttia haluaisi hankkia omistusasunnon. Danske Bankin tutkimuksen mukaan omistusasuminen periytyy ainakin osittain. Lapsena vuokralla asuneista nuorista asunnon on ostanut pienempi osa kuin omistusasunnossa asuneista lapsista.

”Unelma omasta asunnosta elää nuorissa, ja harva haluaa jäädä pysyvästi vuokralle. Asunnon omistaminen nähdään tapana säästää ja kerryttää varallisuutta. Muitakin tapoja säästää on olemassa, mutta oma asunto on luonteva ratkaisu osana kokonaisvarallisuutta, koska jossakin täytyy asua. Suomessa on myös perinteisesti suosittu omistusasumista verotuksen kautta, mikä tekee siitä yleensä pitkällä tähtäimellä edullista”, kertoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Naapurit eivät kiinnosta

Asuntomessujen Asukasbarometrin mukaan suomalainen nuori on tyytyväinen tämänhetkiseen asuinalueeseensa ja asuntoonsa, mutta ei tunne kovinkaan paljon yhteenkuuluvuutta oman asuinympäristönsä muiden asukkaiden kanssa. Mitä nuorempi on kyseessä, sitä useimmin hänen ystävänsä löytyvät muualta kuin asuinpaikan ympäriltä. Lähes puolet nuorista jopa karttaa kontaktia naapuriinsa.

Parikymppiselle riittää tutkimuksen mukaan tyytyväisyyteen se, että on omat seinät ja katto pään päällä. Nuorille suomalaisille tärkein asunnon valintakriteeri on kuitenkin riittävän sujuvat liikkumisyhteydet. Alueen kauneus ja viihtyisyys yhdistyvät hintatasoon, johon itsellään on varaa. Myös alueen palveluihin ollaan tyytyväisiä. Nuoret eivät koe tarpeelliseksi lyhentää liikkumiseen kuluvaa aikaa. Siksi nuortenkin toiveet vievät enemmän pientaloalueille kuin kaupunkikeskustoihin.

”Toiveet asunnolta ovat vain muutaman piirun verran modernimpia kuin keski-ikäisillä. Nuorten sisustusmaku on skandinaavinen, mutta jonkin verran persoonallisemmalla ja irrottelevammalla twistillä kuin iäkkäämmissä ikäluokissa. Viihde- ja älyteknologia kiinnostaa, moderni ja valoisa ilme rakennuksessa ja sisutuksessa miellyttää”, kuvailee Tervonen.

Kaupunkirakentamisen tapahtuma ensi syksynä

Ensi syksynä Suomen Asuntomessut järjestää yhdessä Helsingin kaupungin kanssa reilun viikon mittaisen asumisen tapahtuman Helsingin Jätkäsaaressa. Tapahtumassa tehdään tutummaksi uusimman kaupunkirakentamisen virtauksia, ja sitä, miten tiiviisti rakennettu kaupunkiympäristö voi olla kodikas paikka.

Naapurisuhteista keskustellaan ensi kesän Asuntomessuilla Porissa, jossa yksi tapahtuman viikoista on pyhitetty hyvän naapuruuden asialle. Asuinalueiden yhteishenki, kylä kasvattaa -mentaliteetti ja naapurustojen yhteisen tekemisen uudet ratkaisut halutaan nostaa reippaasti esille.

”Haluamme synnyttää keskustelua miten Suomessa luodaan hyviä asuinalueita joissa asukkaat voivat hyvin. Vaikka Suomi on juuri äskettäin rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi, ja myös asuintyytyväisyys on Tanskan ohella Euroopan kärjessä, asukkaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja kotoisuudessa olemme kaukana toivottavasta tasosta, Tervonen toteaa.

Suomen Asuntomessujen asukasbarometrin tutkimusfaktoja 20-40-vuotiaista suomalaisista:

  • 40% on hyvin kiinnostunut asumaan pientaloalueella kaupungin läheisyydessä, 20% on hyvin kiinnostunut asumaan suuren kaupungin keskusta-alueella
    60% on tyytyväisiä omiin nykyisiin asumisen kustannuksiinsa, mutta 80% huolissaan siitä, miten omat rahat riittävät asumismenoihin tulevaisuudessa. Asumisen olosuhteisiin ollaan tyytyväisempiä kuin muihin elämän suuriin osa-alueisiin.
  • Nuorten suomalaisten iso tulevaisuuskuva on varsin yhtenäinen. Noin 80% uskoo asumisen keskittyvän vahvasti suurten kaupunkien lähiympäristöihin, älyteknologian valtaavan asunnotkin nopeasti, ja tulevaisuuden asuntojen olevan pienempiä ja energiatehokkaampia. Elintason odotetaan pikemminkin pysyvän nykyisenkaltaisena kuin kasvavan enää olennaisesti nykyisestä.
    Suomen Asuntomessut on kerännyt tammikuussa 2017 ja 2018 laajan kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmateriaalin suomalaisesta asumisesta ja hyvinvoinnista.
    Aineistosta saa kattavan kokonaiskuvan suomalaisten asukkaiden asumisen kokemuksista. Aineiston avulla voidaan kuvata laajasti, mitä suomalaiset ajattelevat asumisen kysymyksistä koko väestön näkökulmasta katsottuna.
  • Tutkimuksen vastaajina on ollut edustavalla väestörakenteella eri tutkimuskierroksilla 1000 – 1800 suomalaista, ikäjakaumalla 20-75-vuotta. Tutkimusten tiedonkeruun toteutti Norstat tammikuussa 2018, sekä tammi-, huhti- ja kesäkuussa 2017.