Helsingin kaupunki selviti peruskorjauksen ja korottamisen sekä purkamisen ja uudisrakentamisen rakentamiskustannukset ja päästöt. Asiaa selvitettiin tekemällä kahdesta asuinkerrostalokiinteistöstä kustannusselvitys ja hiilijalanjälkilaskenta.

Helsingin kaupungin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Kaupunki halusi selvittää, mitkä rakentamiskustannukset ja päästöt syntyvät uudisrakentamisesta ja mitkä vanhan kiinteistön peruskorjaamisesta.

Helsingin kaupungin asuntotuotannon rakennuttaja-arkkitehti Timo Karhu pitää trendiä vanhojen lähiökerrostalojen purkamisesta uudisrakentamisen tieltä huolestuttavana.

”Trendi on huolestuttava, koska se ei ole välttämättä kestävän kehityksen kannalta järkevin tapa.”, toteaa Karhu.

Lisä- ja täydennusrakentamisen, julkisen rakentamisen sekä osan uusista asuinrakennuksista tulisi tehdä puusta, esittää kuuden Suomen suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkosto.

”Puutalo on hiilivarasto ja puu uusiutuva rakennusmateriaali, jonka tuottaminen aiheuttaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin betoni”, Karhu toteaa.

Helsingin kaupungin asuntotuotantopalvelut (Att) on jo rakennuttanut joitakin puurunkoisia asuinkerrostaloja. Samalla esiin on noussut ajatus peruskorjattavien asuinkerrostalojen puurakenteisesta korottamisesta purkamisen sijaan.

Olennaista energiatehokkuuden parantaminen

Att teetti selvityksen kahden Helsingin kaupungin asunnot Oy:n omistaman vuokrakerrostalokohteen peruskorjaamisen ja korottamisen sekä vastaavasti purkamisen ja uudisrakentaminen kustannuksista. Sweco toteutti molempien vaihtoehtojen kustannusselvityksen osalaskelmat.

Peruskorjauksessa huomioitiin, että perustuksia on vahvistettava ja sisätilat uudistettava, taloon rakennetaan hissi, betonijulkisivun kuorielementit korvataan puurakenteilla, lämmöneristystä lisätään ja taloa korotetaan kahdella puurakenteisella lisäkerroksella.

”Rakennuskustannusten selvitys osoitti, että säilyttävä peruskorjaus olisi ainakin kyseisissä kohteissa uudisrakentamista jonkin verran edullisempi vaihtoehto.”, Karhu kertoo.

Kahden toimintamallin CO2-päästöjen selvitykeen kuului myös käytönaikaisen energiankulutuksen ja investointikustannusten arviointi sekä massoittelu rakennuksen koko elinkaaren ajalta.

”Suurin vaikutus on rakennusten koko elinkaaren aikaisella energiankulutuksella ja uusien rakennusmateriaalien tuottamisella. Kuljetusten ja purkamisen osuus on suhteellisen pieni”, Swecon projektipäällikkö Kari Nöjd kertoo.

Peruskorjauksissa saavutetaan harvoin samaa energiatehokkuutta kuin uudisrakentamisessa. Energiatehokkuuden parantaminen on kuitenkin olennaista hiilijalanjäljen pienentämisessä.

”Kohteet on mahdollista korjata sellaiseen kuntoon, että päästöjä syntyy vähemmän kuin uudisrakentamisessa”, Nöjd kertoo.

”Konsulttien tarjoamilla faktoilla pystymme perustelemaan, että asuinalueiden tiivistäminen peruskorjaamalla ja korottamalla voi olla taloudellisesti järkevää ja kaupungin strategian mukaista”, Karhu sanoo.