Pientalojen kriisivalmius ja huoltovarmuus askarruttaa Tulisija- ja savupiippuyhdistystä. Modernilla, puhtaasti ja tehokkaasti kotimaista puuta polttavalla tulisijalla lämmittäminen parantaa energiaturvallisuutta.

Tulisija- ja savupiippuyhdistys ry muistuttaa, että tulisija on pientaloissa huoltovarmuuden kannalta avainasemassa. Jos sähköä ei jostain syystä riitä tai sen saaminen katkeaa, tulisija ainoana sähköstä riippumattomana lämmönlähteenä edelleen lämmittää.

Suomen energiasta kaksi kolmasosaa on tuontienergiaa ja siitä 60 prosenttia tulee Venäjältä. Vuonna 2020 tämän nettotuonnin arvo oli noin 3,5 mrd EUR. Viime vuonna Venäjältä tuotiin sähköä noin 10 prosenttia maamme sähkön hankinnasta ja kolmasosa sähkön tuonnista.

Tulisija- ja savupiippuyhdistys muistuttaa, että tulisijaa lämmitetään talvikaudella lähes päivittäin noin puolessa miljoonassa omakotitalossa.

Pientalojen tulisijojen käyttö säästää sähköä

Tulisijalla lämmittäminen vähentää Suomen sähkönkulutusta merkittävästi. Jos sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat lakkaisivat sytyttämästä klapeja tulisijoissaan, sähkönkäyttö Suomessa lisääntyisi Tulisija- ja savupiippuyhdistyksen mukaan talvikuukausien aikana yhdeksällä prosentilla nykyisestä, 775 gigawattituntia (GWh).

Erityisen paljon muuta lämmitykseen käytettävää energiaa tulisijalla lämmittämällä voidaan säästää suorasähkölämmitystaloissa. Esimerkiksi 1980-luvulla rakennetun 140 neliön sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuinen sähkönkulutus on keskimäärin 25 000–28 000 kilowattituntia (kWh) vuodessa.

Lämmityksen osuus sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisesta sähkönkulutuksesta on noin kaksi kolmasosaa, eli 16 000–18 000 kWh. Säännöllisellä tulisijojen käytöllä marras-maaliskuun aikana lämmitykseen käytetty sähkönkulutus voidaan puolittaa.

Mistä puuta saadaan?

Kotitalouksien tulisijoissa ja biokattiloissa poltetaan klapeja ja muuta pienpuuta. Ukrainan sota lopetti nopeasti puun tuonnin Venäjältä. Samalla myös venäläinen puu muuttui konfliktipuuksi, joka ei kelpaa sertifioituihin tuotteisiin.

”Suomessa puun tuonnin loppumiseen voidaan suhtautua suhteellisen levollisin mielin. Kaikki teollisuuden tarvitsema puu löytyy kotimaan metsistä ja se on saatavissa normaalisti markkinoilta ostamalla”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Puuta Venäjältä tuotiin vuonna 2021 yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Tästä määrästä hieman vajaa puolet oli koivukuitupuuta ja pari miljoonaa kuutiometriä energiahaketta. Teollisuuden puuhuolto on herättänyt Suomessa huolta.

”Haluamme rauhoittaa tilannetta. Suomen metsistä on saatavilla aiemmin Venäjältä tuotu puu. Koivukuitupuun saatavuudessa on isoin haaste, mutta teollisuus pystyy osittain muuttamaan puun käyttöä mäntyvaltaiseksi. Vaikka koivukuitupuuta tulee usein muiden puutavaralajien ohessa, on koivukuitupuuta saatavissa lisää metsistämme”, toteaa MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen.

Lue lisää:

Moderni tulisija puolittaa päästöt ja tuo rahansäästöä