Valon tarve pihalla on periaatteessa aivan sama kuin sisätiloissakin. Olennainen piirre, joka erottaa sen sisävalaistuksesta, on valaistuksen kohteen muuttuminen vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan. Ulkotiloissa vaatimukset valaisimien kestävyydelle ja toiminnalle ovat korkeammat kuin sisätiloissa.

Pihavalaistuksen suunnittelu alkaa merkitsemällä pihakarttaan kulku- eli ajotiet, polut, oleskelu- ja työskentelyalueet sekä mahdolliset vaikeakulkuiset paikat, esimerkiksi portaat ja ajoluiskat. Ensimmäiseksi suunnitellaan ulko-ovien edustojen ja portaiden valaistus. Tämä on turvallisuuden kannalta tärkeää. Sen jälkeen valitaan numerovalaisimen paikka ja tyyppi. Valaisimen täytyy näkyä selvästi tielle tai kadulle, jotta esimerkiksi ambulanssi löytää harhailematta perille. Tämän jälkeen ratkaistaan päivittäisten kulkuteiden ja oleskelualueiden valaistus.

Suunnittelun toinen vaihe on yleisvalaistus oleskelua ja muuta toimintaa varten. Seuraavaksi tulee koristevalaisu eli valitaan ne kohteet, joita halutaan korostaa. Lopuksi tutkitaan, kuinka yleisvalaistus ja koristevalaistus voidaan yhdistää eli hoitaa se oikealla valaisinten valinnalla ja sijoittelulla. Viimeiseksi päätetään kiinteiden valaisinten tyypit ja paikat. Koristevalaisua voidaan täydentää siirrettävillä valaisimilla, joiden paikkaa voidaan vaihdella vuodenaikojen ja vaikkapa istutusten kukintojen mukaan.

Lopuksi varmistetaan pihan turvallisuus. Selvitetään, tarvitaanko tontin jollakin kulmalla erityistä ”vorovaloa” vai riittääkö muu valaistus siihen.

Yleisinä suunnitteluperiaatteina on hyvä muistaa, että useampi pienempitehoinen ja ”matala” valaisin antaa paremman lopputuloksen sekä toiminnallisuuden että viihtyisyyden kannalta kuin yksi korkea pylväsvalaisin. Investointikustannukset tosin ovat silloin tavallisesti korkeammat.
Erilaiset valaistusvoimakkuus-, tasaisuus- jne. suositukset voidaan unohtaa, kun käytetään tervettä järkeä. Riittää kun valoa on riittävästi eikä se häikäise. Pihaantulotiellä ja ovilla on oltava niin voimakas valaistus, että vastaantulijan voi vaivatta tunnistaa.

Pihavalaistus on kustannusten kannalta paras toteuttaa, jos mahdollista, jo talon rakennusvaiheessa. Kaikkia valaisimia ei silloin tarvitse vielä hankkia, mutta johdotus kannattaa vetää valmiiksi ja varata tilaa sulaketaulussa. Jälkeenpäin kaikki käy kalliimmaksi.

Pihan valaistuksen suunnittelussa vaikeinta on valaisinten valinta. Tarjolla on erikokoisia, -näköisiä ja -hintaisia valaisimia – ja valitsijoilla erilaisia makuja. Kotipihan valaisimet voi melko lailla valita oman maun mukaan, kunhan muistaa, että numero- ja porras täyttävät tehtävänsä. Korkeampia pylväsvalaisimia mieliessä kaavoitusalueella kannattaa ottaa varmuuden vuoksi yhteys kunnan rakennusviranomaisiin, jottei tule tehtyä kallista virheinvestointia.
Tilanne valaisinnäyttelyssä on täysin toinen kuin omassa pihassa. Yksi tavallisimpia virheitä on valita liian voimakas valaisin. Kaupan seinällä se saattaa näyttää muiden valaisimien valossa täysin erilaiselta kuin kotiseinällä tai -pihalla. Hyvä on, jos voi pyytää sammuttamaan viereiset tai muut valaisimet. Jos kyseessä on isompi investointi, kannattaa pyrkiä sopimukseen, että harkinnan alla olevat valaisimet voidaan sijoittaa ensin kokeeksi suunnitellulle asennuspaikalle.

Lue aiheesta laajemmin TM Rakennusmaailman numerosta 10/12, joka ilmestyi 21.11.