Piipun nuohoamisesta tekee ehkä mieli tinkiä, mutta se ei kannata. Nuohoamaton piippu voi olla hengenvaarallinen ja häkämyrkytyksen vaara on todellinen.

Tukkeutuneen piipun aiheuttamat häkämyrkytystapaukset ovat karua luettavaa. Nuohousalan keskusliitto kertoo kahdesta tapauksesta, jossa piipun nuohoamisen laiminlyönti johti kuolemantapauksiin.

Tukkeutuneen hormin aiheuttava häkämyrkytys johti kahden miehen kuolemaan viime vuonna. Tapauksessa hormi saattoi olla jäänyt nuohoamatta useamman vuoden ajan.

Loppuvuonna 2021 kaksi öljykattilavikaa korjannutta miestä menehtyi häkämyrkytykseen Kymenlaaksossa. Miehet olivat yrittäneet korjata öljypolttimon häiriötä. Vanhahkossa rintamiestyyppisessä puurakennuksessa on useampia pieniä asuntoja ja kivijalassa sijaitseva pannuhuone. Paikalle hälytetty ensihoitoyksikkö saattoi vain todeta miehet menehtyneeksi.

Onnettomuuspaikkaa olivat tutkimassa pelastus- ja poliisiviranomaiset sekä paikallinen nuohooja asiantuntijana. Ilmeni, että rakennuksen öljykattilan tiilihormin vaakaosa oli lähes täysin tukossa. Se oli syntynyt hiljalleen kertyneestä tiilipiipun rapaumasta. Tukkeuma oli niin suuri, että sen syntymiseen on täytynyt kulua useampia vuosia.

Piipun tukkeamista ei maallikko havaitse

Hormi on vaakaliittymän vuoksi maallikon hankalasti tarkistettavissa. Tuketta ei ole välttämättä näkynyt sen enempää alaluukusta kuin ylhäältä hormin huipultakaan.

Myös yleinen pannuhuoneturvallisuus osoittautui puutteelliseksi. Matalaan pannuhuoneeseen tuli korvausilmaa vain pienistä putkista, joten korvausilman määrä ei varmaankaan ollut riittävällä tasolla.

Kun tutkintatilanteessa öljypoltin sytytettiin, tilan häkäpitoisuus nousi hetkessä 28 000 ppm:ään, vaikka tilan ulko-ovi oli auki. Öljypoltinta korjanneet miehet ovat menehtyneet välittömästi.

Onnettomuutta oli osattu pelätä

Nuohousalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Hannu Murtokare sanoo, että vastaavan kaltaista onnettomuutta on pelätty jo useamman vuoden ajan, sillä rakennuksen omistajan on huolehdittava itse kiinteistön nuohousvelvoitteen toteutumisesta. Suomessa siirryttiin sopimusperusteiseen nuohoukseen vuoden 2019 alussa ja piirinuohousjärjestelmä päättyi.

Nuohous perustuu Suomessa pelastuslakiin. Pelastuslain (13§) mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan määrävälein; vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään vuosittain. Rakennuksen omistajan on siis itse nuohous tilattava.

Nuohousalan Keskusliitto on jo pitkään tuonut esille paitsi alan pätevyysrekisterin, myös toteutetuista nuohouksista tietoa keräävän ja säilyttävän rekisterin tarvetta. Keskitetty tiedonkeruu kaikista nuohoustapauksista ja sen analysointi mahdollistaisivat palo- ja asumisturvallisuuden systemaattisen kehittämisen ja kokonaisuuksien analysoinnin.

Kymenlaakson onnettomuus ei ole edes ainut laatuaan. Vastaavanlainen onnettomuus olisi voinut tapahtua myös toisessa kymenlaaksolaisessa rakennuksessa, mutta asunnossa ollut häkävaroittimen ansiosta henkilövahingoilta säästyttiin. Hormi oli tukkeutunut kevytsorasta.

Lue lisää:

Muista tarkistaa tikkaat ja katon kunto: Nuohoojan turvallisuus on sinun vastuullasi

Näin paikattiin takan haljennut hormi

Häkä on salakavala

Tukkeutuneen hormin vuoksi häkää voi päästä asuintiloihin myös puulla lämmitettäessä. Juuri siksi tulisijan peltiä ei saa laittaa kiinni liian aikaisin. Hajuton, mauton ja näkymätön häkä imeytyy vereen happea tehokkaammin. Jos hään pitoisuus huoneilmassa on riittävän suuri, ihminen voi kuolla nukkuessaan.

Pienetkin pitoisuudet häkää voivat aiheuttaa esimerkiksi sekavaa oloa, pahoinvointia tai päänsärkyä.

Paras turva häkämyrkytystä vastaan on laitteiston oikeaoppinen käyttö ja huolto, säännöllinen nuohous ja paloturvallisuuden tarkastaminen sekä toimiva häkävaroitin kaikissa tulisijalla varustetuissa kiinteistöissä.