Syksy on hyvää aikaa istuttaa astiataimia, sillä ne ehtivät vielä juurtua ennen maan jäätymistä ja pääsevät kevään tullen hyvään kasvuvauhtiin. 

Puiden, pensaiden ja perennojen astiataimia voi istuttaa koko kesän ja syksyn ajan maan jäätymiseen saakka. Astiataimet ovat juurtuneet hyvin ja jatkavat kosteaan maahan päästyään kasvuaa istuttamisen jälkeen.

Puutarhan ja pihan omistajien toiveena on usein, että piha olisi mahdollisimman helppohoitoinen. Kasvien huolehtimiseen ei ole aikaa, joten niiden pitäisi selvitä ja näyttää hyvältä ilman erityistä tarvetta karsia oksia, kastella istutuksia tai kuokkia rikkaruohoja.

Helppohoitoisen pihan luottokasveja ovat ikivihreät havut, erilaiset maanpeitekasvit ja huoltovapaat perennat. Kasvien aluskatteena voi käyttää koristekiviä, haketta ja luonnonkiviä, jolloin rikkakasvien kitkeminen jää vähemmälle.

Nämä helppohoitoiset kasvit valikoituivat erään pienen rivitalopihan kasveiksi. Lue koko Paula Ritanen-Närhen kirjoittama artikkeli TM Rakennusmaailmasta 8/18.

Ikivihreät havut

Kartiovalkokuusi (Picea glauca ’Conica’) on 1-2 metriä korkeaksi kasvava kartiomuotoinen havupuu. Aurinkoisessa kasvupaikassa se vaatii varjostuksen kevättalvella. Vyöhyke I-III

Kääpiökataja (Juniperus communis ’Repanda’) on hyvin matalakasvuinen maanpeitehavu, joka viihtyy auringossa. Vyöhyke I-V.

Pallohopeakuusi (Picea pungens ’Glauca Globosa’) on hyvin hidaskasvuinen ja kasvaa vain noin metrin korkuiseksi. Vyöhyke I-III.

Timanttituija (Thuja occidentalis ’Smaragd’) kasvaa luonnostaan kapeana, mutta se sietää myös leikkausta. Tuijat viihtyvät etenkin puolivarjossa. Vyöhyke I-IV.

Tuivio (Microbiota decussata) on auringosta varjoon ja vaatimattomissakin oloissa viihtyvä maanpeitehavu. Se saattaa kellastua talvella, mutta keväällä vihreä väri palaa. Vyöhyke I-VI.

Kukkivat lehtipensaat

Lamopensasangervo (Spiraea decumbens) on sirokasvuinen valkokukkainen pensasangervo, joka kukkii ensimmäisen vuoden versoilla. Vyöhyke I-III.

Pallohortensia (Hydrangea arborescens ’Annabelle’) viihtyy puolivarjossa ja vaatii paljon kosteutta. Se kukkii ensimmäisen vuoden versoilla. Vyöhyke I-II (III).

Verhoangervo (Spiraea boauverdiana ’Lumikki’) kasvaa tiheänä auringossa ja puolivarjossa, myös kuivilla kasvipaikoilla. Kukkii ensimmäisen vuoden versoilla. FinE-lajike. Vyöhyke I-V.

Villapaju (Salix lanata) on hopeanvihreälehtinen keväällä kukkiva paju. Se viihtyy auringossa ja puolivarjossa – valoisassa paikassa väri on paras. Vyöhyke I-VIII.

Väriä tuovat perennat

Harmaankurjenpolvi (Geranium cinereum ’Ballerina’) on matalakasvuinen perenna aurinkoiselle kasvupaikalle. Se kukkii kesäkuulta alkaen läpi kesän.

Japaninjaloangervo (Astilbe Japonica-Hybr ’Köln’) viihtyy parhaiten puolivarjossa. Se kukkii heinä-elokuussa, ja kuihtuneet kukat voi jättää talventörröttäjiksi.

Kääpiöjaloangrvo (Astilbe chinensis ’Pumila’) on matalampi ja liuskalehtisempi kuin tarhajaloangervo. Paksussa mullassa jaloangervot viihtyvät auringossakin.

Isoraitakuunlilja (Hosta undulata ’Albomarginata’) on kauneimmillaan puolivarjossa tai varjossa. Sen koristearvo on ennen kaikkea lehdistössä. Kukinta heinä-elokuussa.

Julianesikko (Primula julia) on matalakasvuinen, kauniisti kukkiva perenna aurinkoon ja puolivarjoon. Kukkii touko-kesäkuussa.

Pikkutalvio (Vinca minor) peittää maata tehokkaasti puolivarjossa ja varjossa. Kukat ovat siniset, violetit tai valkoiset. Kukinta-aika on touko-kesäkuu.

Peittävät köynnökset

Imukärhivilliviini (Parthenocissus quinquefolia) sopii köynnökseksi tai maanpeitekasviksi rinteisiin. Kiinnittyy pintoihin. Vyöhyke I-IV.